Kotimainen ruoka on ollut pitkään suosiossa, ja se on pitänyt pintansa kuluttajien ostoskoreissa hintapaineista huolimatta. Kotimaisuus ja lähellä tuotettu vastuullinen ruoka ovat edelleen trendejä, jotka tarjoavat suoraan tilalta myyvälle maatalousyrittäjälle mahdollisuuden markkinaosuuden kasvattamiseen.
Suoramyynnillä on mahdollista tehdä kannattavaa tulosta, mutta kuten yrittämisessä yleensä, se vaatii investointeja ja riskinottoa. Yrittäjä voi kohdata haasteita esimerkiksi näkyvyyden lisäämisessä ja asiakaskunnan laajentamisessa, ja markkinointi vaatii merkittävää panostusta alkuinvestointien lisäksi. Pelkkä hyvä tuote ei yksinään riitä, jos kukaan ei tiedä siitä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-Media on saanut riveihinsä uuden tekijän, kun Anu Artjoki aloitti elokuussa Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon tuottajana Rita Lahden jäädessä vanhempainvapaalle.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Kymmenkunta hyllymetriä Pellervo-lehden 125-vuotista sivuhistoriaa pistää miettimään menneitä. Harveneva joukko muistaa lypsylehmän lämpimän maidon maun tai käsikäyttöisen separaattorin äänen. Maalla eläneet tai siellä kesälapsena olleet eivät äkkiä unohda, miltä tuntui työntää sormensa multaan kylvöaikaan, ihmetellä kasvun ihmettä – ja saada lopulta tuore ruisleivänpala käteensä. Tai miltä tuntuu astua paljain varpain höyryävään lantaläjään. Ensimmäinen Pellervon näytenumero
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
