Ensimmäiset GEA-lypsyrobotit aloittivat työnsä vuoden vaihteen molemmin puolin Toholammilla. Yhden kiinnityksen periaate ja neljänneskohtainen lypsy saavat käyttäjiltä kiitosta.
Jari Ollikkala oli vuonna 2015 rankan päätöksenteon edessä: jatkaako toimintaa vai lopettaako, koska sikala ei kooltaan enää tarjonnut kannattavuutta normituotannossa. Jotain uutta piti seinien sisälle keksiä.
Lammastiloilla vartija- ja paimenkoirat ovat jo tuttuja ilmestyksiä. Viime vuosina karjakoirien käyttö on yleistynyt myös nautatiloilla. Osaava karjakoira voi korvata useiden ihmisten työpanoksen.
Hankkija-leirissä kuohuu Salon seudulla. Hankkija perustaa alueelle omia myymälöitään, ja sen yhteistyökumppani SSO Maatalous myy myös Agritekin koneita.
Maatilan osakeyhtiöittäminen on helpottumassa vuoden kuluttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tähän asti yhtiöittämisen yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta luovutaan. Se tarkoittaisi monien maatilojen kohdalla usein kymmenientuhansien eurojen säästöä.
Kari Mäkelän ja Seija Latvan alkuvuodesta valmistuvassa innovatiivisessa pihatossa on kolme peruslähtökohtaa: eläinten hyvinvointi, helppohoitoisuus ja energiatehokkuus.
Tasainen taimiväli ja ravinteet siemenen lähelle. Siinä keinot, joilla Hunsan tilalla parannetaan öljykasvien ja härkäpavun taimettumista ja vähennetään yksilöiden välistä kilpailua. Lopputuloksena viljelyvarmuus paranee, ja sen myötä sato.
Yhä useammat viljelijät ovat kiinnostuneet mehiläistarhaajien tarjoamista pölytyspalveluista. Pölytyksellä voidaan kasvattaa erityisesti mansikan, omenan, kuminan ja apilan satoa. Pölytyspalvelusta hyötyvät myös öljykasvit.
Sokerijuurikkaan viljelyalaa on tarve kasvattaa peräti 30 prosenttia, jotta suomalainen sokerituotanto pystytään nostamaan 100 miljoonaan kiloon. Kotimarkkinoilla on tilaa, sillä sokerin omavaraisuusaste on alle puolet kulutuksesta.
Viljan tuottajahinta pakottaa viljelijät etsimään vaihtoehtoja pelkän viljan tuotannolle. Maanviljelijä Osmo Koponen Liperistä kannustaa miettimään nurmisiemenen tuotantoa.
Pomarkkulainen Kiilholman tila aikoo pysytellä pienenä yksikkönä. Työn alla on tuotannon kehittäminen, jotta pienestä 27 lehmän karjasta saadaan enemmän maitoa. Suunnitelmissa on myös siirtyminen parsinavetasta pihattoon.
Yksi ympäristökorvausjärjestelmän kulmakivistä vesiensuojelun kannalta on peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys. Erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kyseenalaistaa sen hyödyt: kasvipeitteisyys voi jopa lisätä vesistöjen fosforikuormaa.
