Inkisen tilalle Ruokolahdelle valmistui vuodenvaihteen jälkeen uusi 200-paikkainen nautakasvattamo, joka on ensimmäinen AtriaNauta-kylmäkasvattamokonseptin mukaisesti luomusäännöin rakennettu lihakarjanavetta.
Veljekset Heikki ja Simo Inkinen tekivät sukupolvenvaihdoksen kotitilallaan vuonna 2011 ja lähtivät heti miettimään tuotannon laajentamista. Paikka maatalousyhtymän uudelle nautakasvattamolle löytyi vain 500 metrin päähän tilakeskuksesta ja vanhasta lihakarjanavetasta hyvälle paikalle Eräjärventien varteen.
Rakennuslupa tuli vain kolme kuukautta kestäneen käsittelyn jälkeen keväällä 2013. Samana vuonna valmistuivat 2261 kuution lietesäiliö ja lantalan 603 neliömetrin laajuiset betonielementit.
Navettarakennuksen maansiirtotyöt pääsivät käyntiin keväällä 2014, jonka jälkeen alkoi pihaton rungon pystytys Mestarifarmin elementeistä. Kuivalantalan rungon veljekset rakensivat omana työnä pystytystä myöten. Lantaloiden elementit tulivat Lujabetonilta.
Navetan rakennussuunnitelmasta vastasi Tiimipihatto Oy, Karjalan betoni toimitti betonit ja Mestarifarmi huolehti elementtien lisäksi runkojen pystytykset. Mestarifarmin käsialaa ovat myös liimapalkeista tehdyt kattorakenteet, betonilla täytetyt runkotolpat sekä ruokintakourut ja -esteet että kaksi metriä korkeat sivuseinäelementit. Jaloittelualueen puolelle harkoista tehdyt seinät ovat omaa työtä samoin kuin kaikki lautarakenteet ja enin osa sähkötöistä.
”Rakennuksessa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon omaa työtä, sille kun ei tarvitse laskea hintaa”, 28-vuotias Heikki ja 25-vuotias Simo Inkinen veistelivät tammikuun puolivälissä järjestetyssä avointen ovien päivässä vain viikkoa ennen eläinten tuomista sisään.
Ely-keskuksen hyväksymä 467 000 euron kustannusarvio alittui tuntuvasti oman työn ansiosta. Investointi sisältää katetun lantalan ja lietesäiliön. Rakennuksen viimeistely lopputarkastusta varten tuotti kuitenkin melkoisen yllätyksen, joka varmasti jää miesten mieleen yhtenä byrokratian kukkasena.
”Kun saimme ulkolaudoitukset tehtyä joulukuussa, kysyimme Ely-keskukselta lupaa jättää maalaustyöt ensi kesään. Siellä myönnyttiin, että rakennus voi olla maalaamatta jos sitä ei huomata, mutta kaksi viikkoa ennen joulua tuli Mavilta vastaus, jotta sen pitää olla helmikuun viimeiseen päivään mennessä maalattuna. Siinä sitä alettiin keitellä punamultamaalia.”
Maalattavaa raakalautaa oli noin 1 500 neliötä, kun Heikki ja Simo alkoivat vedellä 60-asteista punamultaa seiniin. Välillä oli pakkaspäiviä ja toisinaan saattoi vihmoa räntää vaakatasossa. Parina päivänä hommat piti kokonaan keskeyttää. Maalia urakassa kului 600 litraa, mutta eipä jäänyt viimeinen tukierä saamatta, miehet naureskelivat jälkikäteen.
Naudat tuskin olisivat seinien väriä noteeranneet, mutta virkamiesten silmiin moinen ei käynyt. Mutta niinhän se on, ettei lupakäsittelijä katso maalaussäitä lämpömittarista tai allakasta – homma on vain tehtävä ajallaan, satoi tai paistoi, koska papereissa niin sanotaan.
Maatalousyhtymä Heikki ja Simo (oik.) Inkinen tekivät supupolvenvaihdoksen vuonna 2011, jonka jälkeen he päättivät laajentaa tuotantoaa. Minna Inkisen edessä on nelivuotias Oskari ja Heikin sylissä 2,5-vuotias Ilari.
Tilat tehty luomuvaatimusten mukaisesti
Inkisten navetta on tehty AtriaNauta-kylmäkasvattamokonseptin mukaisesti ja siinä on noudatettu luomusäännösten tilavaatimuksia jaloittelutarhoineen. Kasvattamon kokonaisala on 2 000 neliömetriä, josta 1 100 neliötä on sisätilaa. Koska rakennus on suunniteltu 200 sonnille, niin nautaa kohti tilaa on 10 neliötä, josta sisätilaa on 5,5 neliötä.
Navettakompleksi muodostuu kahdesta 85 metriä pitkästä rakennuksesta, joiden väliin jää kymmenen metriä leveä jaloittelutarha. Toisessa osassa on makuukatos ja toisessa ruokintakatos. Erillisillä makuu- ja ruokinta-alueilla päästään jopa puoleen kuivikkeen käyttömääristä.
Rakennusten kattolappeet ovat eri suuntiin, jolloin vedet ja lumet valuvat poispäin ja suojaavat hyvin tuulelta ja auringolta. Betonipohjainen jaloittelutarha on mahdollista kattaa myöhemmin.
Koko rakennusta on kallistettu ensimmäiseltä 40 metrin matkalta kaksi prosenttia, joka loivenee puolessa välissä 1,5 prosentin kaatoon, jolloin nesteet valuvat lietesäiliötä kohti. Makuukatoksessa lanta kompostoituu ja antaa lämpöä siellä makaaville eläimille. Lannanpoistoa varten rakennusten päädyissä on syrjäänvedettävät tiheäsilmäiset oviverkot.
Makuuosastolla on hulppeasti tilaa. Jaloittelualueen oviaukot voidaan tarvittaessa varustaa liuskaovilla.
Vesi tulee omasta kaivosta, jonka laskennallinen tuotto on nautamäärälle hyvin riittävä 15 kuutiota vuorokaudessa. Vesipumppu toimii taajuusmuuttajalla, joka lisää pumpun ikää. Vesiputkissa on sulanapitokaapelit. Kylmät juomavesikupit pysyvät käytössä aina sulina. Kunnan vesijohto on tontin rajalla, joten liittyminen siihen käy tarpeen vaatiessa nopeasti.
Karsinarakenteet ovat Pellon Groupin käsialaa ja niihin Inkiset halusivat varmatoimiset heittolukkoaidat, jotka toimivat hyvin myös talvipakkasilla.
Valaistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Valonlähteinä on riittävä määrä Tehdasvalo Oy:n toimittamia 150W monimetallilamppuja, joista joka toisessa on 13 watin tehoiset yövaloledit. Ne antavat yöaikaan hämyisen valaistuksen myös jaloittelualueella. Seinillä on myös 30 metrin välein sijoitetut kolmivaihepistorasiat, joista saa kätevästi virtaa remonttityökaluille ilman erityisiä johtosulkeisia.
MTY Heikki ja Simo Inkisen käytössä on 114 hehtaaria peltopinta-alaa, josta 42 on omaa ja loput vuokrattua. Enin osa pelloissa on nurmella ja vain osa luonnonhoitopeltoja, kaikki ovat 10 kilometrin sisällä navetasta. Rehut tehdään siiloon ja aumaan, joiden tilalle rakennetaan myöhemmin katetut laakasiilot. Lietelantaan Inkiset päätyivät sen helpomman levityksen takia. Levityksestä huolehtii paikkakunnalla toimiva urakoitsija. Viime kesänä miehet kokeilivat kuivalannan levitystä nurmille, josta oli hyviä kokemuksia.
Säilörehun korjuuseen Inkiset ovat ostaneet Pöttingerin Jumbo 7210 -noukinvaunun, jolla he myös urakoivat ulkopuolisille.
Kaikki vilja ostetaan tilan ulkopuolelta kuten myös kivennäiset. Vasikat tulevat A-tuottajilta samoin kuin vasikoille tuleva AlkuRehu A-rehulta.
Kokemusta naudanlihan tuotantoon veljekset ovat saaneet jo äidinmaidosta, sillä tilalla on harjoitettu naudanlihantuotantoa jo 1990-luvun puolella. Lypsykarjasta tilalla luovuttiin 2007. Vanhoissa tiloissa kasvaa nyt 200 sonnia, joten pääluku kasvaa nopeasti uuden navetan täytyttyä 400:aan.
Enin osa karjasta on maitorotuisia. Noin 10 prosenttia on risteytyksiä, jotka tulevat välityksestä. Liharotuisia saisi olla toki enemmän, veljekset tuumivat .
Naudat menevät teuraaksi Jyväskylään. Kaikki naudanliha menee eteenpäin tavanomaisena, koska Atria ei toistaiseksi tee uusia luomusopimuksia. Tilan siirtyminen luomuun käy kuitenkin kivutta, koska pellot ovat olleet luomutuotannossa jo vuodesta 2009.
Katetussa kuivalantalassa on katto korkealla. Taakse jää rehuauma.
Tilaa uusille yrittäjille
AtriaNaudan aluepäällikkö Tomi Karsikas sanoi Inkisten kasvattamon avajaisissa, että kasvattamokonseptin mallia on haettu Ruotsista, eikä näitä ole Suomessa vielä monta. Inkisten tilaa lähin vastaava on viime vuonna Polvijärvellä käyttöön otettu emolehmänavetta.
”Perusideana tässä on jakaa tilat ruokinta- ja makuualueisiin, joiden väliin jää jaloittelutarha. Navetassa on eläimille mukavat ja hyvät tilat, jossa on tarjolla luonnonvaloa ja liikuntaa. Mallia suunniteltaessa tavoitteena on ollut mahdollisimman edulliset rakennuskustannukset. ”
Rakennuksen sijoitus on pohjois-eteläsuuntaan, jolloin tuiskulunta ei keräänny makuualueelle. Lannankäsittely toimii siten, että suurin osa lannasta jää ruokintakäytävälle ja mahdollisimman vähän makuualueelle, jolloin lietelanta on helppo poistaa. Kuivikemenekki on jopa puolta pienempi kuin perinteisessä ratkaisussa.
Lihamarkkinoista Tomi Karsikas huomautti, että Suomessa joka viides naudanlihakilo on tuontitavaraa. Oma tuotanto tyydyttää kulutuksesta enää 80 prosenttia, joskin kuluttajat suosivat entistä enemmän kotimaista lihaa.
”Viime vuoden aikana meidän ketjuumme tuli vähän yli 10 000 kasvatus paikkaa. Investointeja on tehty kiitettävästi, mutta edelleen meillä on tarvetta uusille kasvatuspaikoille lopettaneiden tilojen tilalle”, Karsikas sanoi ja vihjasi, että vasikoille tarvitaan nyt enemmän ottajia.
”Atrialla on reilun vuoden ajan ollut uusi markkinointi-ilme, jossa korostetaan tuottajien tekemää työtä. TV-mainokset ovat saaneet valtavasti suosiota ja vaikuttaneet kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kuluvan vuoden aikana kaikkiin Atrian naudanlihatuotteisiin tulee tuottajien nimet, joten Inkistenkin nimi tulee aikaa myöten näkymään lihapaketeissa”, Tomi Karsikas sanoi.
Atria ei kuitenkaan toistaiseksi tee uusia luomusopimuksia, joten Inkisten luomupelloillaan tuottama naudanliha myydään eteenpäin tavanomaisena.
”Atrialla luomunaudanlihan osuus on hieman alle kolme prosenttia kokonaistuotannosta, vaikka sen osuus voisi kauppojen mukaan olla neljä prosenttia. Vuosi 2012 oli luomun kannalta paras, mutta se laski vuosina 2013–2014, koska kuluttajien ostovoima on heikentynyt.”
VESA JÄÄSKELÄINEN, teksti ja kuvat
