Pitkään valmistellun eläinsuojelulain uudistukseen suhtaudutaan maltilla sekä sika- että nauta-alalla. Käytännössä alakohtaiset vaatimukset ovat jo yli lainkirjaimen.
Suurin kysymysmerkki uudessa eläinsuojelulaissa nautojen osalta on ollut parsinavettojen kohtalo. Suomessa ollaan kallistumassa Ruotsin kanssa samaan käytäntöön: laki ei tule kieltämään olemassa olevia parsinavettoja, mutta uusia ei saa todennäköisesti rakentaa. Pohjoismaista Norja ja Tanska ovat päättäneet luopua parsinavetoista kokonaan.
Sika-alalla suurin muutos on ennakkotietojen mukaan tiineytyshäkeistä luopuminen. Siitä selvitään, jos siirtymäaika on kyllin pitkä.
Suomen Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö toivoo, että lakiin jätetään liikkumavaraa myös vapaaehtoisille toimille. Hän nostaa Ruotsin esimerkiksi liian tiukasta lainsäädännöstä. Siellä oma sianlihantuotanto on vain puolet kulutuksesta.
”Toivomme viranomaisten ymmärtävän, ettei kaikkea ei tule vetää laissa maksimitappiin. Alakohtaisesti voidaan kyllä itse toteuttaa lainsäädäntöä väljempää toteutusta esimerkiksi eläinkohtaisissa pinta-aloissa.”
Johtava asiantuntija Sanna Nokka ProAgrialta odottaa, että saisi lakiesityksen luettavakseen. Hän kuvailee oman osansa lain uudistamisprosessissa olevan esityksien kommentoiminen sekä uudesta laista tiedottamisen asiakastiloille ja asiantuntijoille.
Uuden eläinsuojelulain suhtautuminen parsinavetoihin ei tullut yllätyksenä Sanna Nokalle.
”Kaiken keskustelun jälkeen en oikeastaan olisi ollut yllättynyt siitäkään, jos ne olisi kielletty. Meillä rakennemuutos on sellaisessa vaiheessa, että parsinavettoja on vielä lukumääräisesti paljon, mutta ne ovat pieniä yksiköitä ja niissä on alle puolet lehmistä. Käytännössä uudet navetat ovat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta olleet pihattoja.”
Nokka muistuttaa, että navettatyyppi ei loppujen lopuksi määrittele eläimen hyvinvointia. Olosuhteet voi tehdä hyviksi parsinavetassakin.
”Ei auta vaikka navetta olisi kullalla vuorattu, jos yrittäjällä ei ole osaamista. Hyvinvointi on hoitajasta kiinni. Se että laki määrää jotain, ei vielä tarkoita mitään. Laki on usein minivaatimus, jonka yli helposti mennään nykyaikaisissa eläinten pitopaikoissa.”
Suomen Sikayrittäjien Martin Ylikännö muistuttaa, ettei edelleen ole olemassa lopullista esitystä uudesta eläinsuojelulaista. Näyttää kuitenkin siltä, että sika-alalle ei olisi tulossa paljon uutta.
”Tiineytyshäkeistä luopuminen on suurin muutos. Senkin vaikutukset riippuvat siitä, kuinka pitkäksi saamme siirtymäajan. Laitteilla ja kalustoilla on tietty käyttöikä. On aina myrkkyä, jos toimivia laitteita joudutaan uusimaan, koska pelisäännöt muuttuvat.”
Sika-ala onkin viestittänyt lainsäätäjille, että eläinsuojelulakiin tarvitaan ainakin 15 vuoden siirtymäaika. Jos se tulee voimaan 2020, päästään samalle viivalle Tanskan kanssa. Siellä vastaaville uuden eläinsuojelulain vaatimuksille annettiin 20 vuoden siirtymäaika kaksi vuotta sitten.
Ylikännö uskoo, että EU:n yhteismarkkinoilla päästään tuskin koskaan ihan samaan lainsäädäntöön kaikissa jäsenmaissa.
”Politiikot haluavat hyviä lakeja ja kansalaiset, että sellaisia säädetään. Sitten kilpaillaan keskenään, kenellä on kaikkein eettisin lainsäädäntö, ja me suomalaiset olemme tässä oikein mallioppilaita. Haluamme olla hyviä ihmisiä.”
Hän puntaroi, etteivät yksittäiset asiat uudessa lainsäädännössä kaada sika-alaa. Yleinen kannattavuus muodostuu ympäröivistä markkinoista.
”Jos asiakas haluaa ostaa, voivat säännöt olla mitkä vain. Takana on kuitenkin jo kymmenen vuoden ajanjakso, jolloin sikojen pito ei ole kunnolla kannattanut yhtenäkään vuonna. Patoutunutta investointitarvetta on paljon, mutta rahoittajat eivät ole nykytilanteessa olleet halukkaita lähtemään mukaan.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Pikkuporsaiden kastraatiokivun lievittäminen tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tehokas kivunlievitys paikallispuudutusta ja tulehduskipulääkitystä käyttäen on porsaiden hyvinvoinnille ja kehitykselle oleellisen tärkeää.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
