Valtaosa maa- tai metsätalousyrittäjistä pääsee hyötymään uudesta yrittäjävähennyksestä. Verottaja tekee tuloista viiden prosentin vähennyksen viran puolesta, joten sitä ei itse merkitä verolomakkeelle.
Uudesta yrittäjävähennyksestä pääsevät hyötymään muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimivat yrittäjät. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta.
Uusi vähennys keventää myös maatalous-, metsätalous- tai poroyrittäjän tuloverotusta, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona.
Vähennystä ei tarvitse laskea tai ruksata mihinkään lomakkeeseen itse, vaan verottaja tekee vähennyksen viran puolesta. Käytännössä veronkevennys on noin kahden prosentin suuruinen.
Verottaja tekee yrittäjävähennyksen maatalouden tuloksesta, ennen kuin tulo jaetaan puolisoille henkilökohtaiseksi ansio- tai pääomatuloksi. Yhtymässä yrittäjävähennys vähennetään osakaskohtaisesti siitä osuudesta, joka osakkaalla on yhtymän maatalouden puhtaaseen tuloon.
Yrittäjävähennys tulee näkymään verotuspäätöksessä omana rivinään.
Maatalouden kirjanpito-ohjelmista ainakin Softsalon Tilituki näyttää yrittäjävähennyksen vaikutuksen maatalouden ja metsätalouden verolomakkeiden tallennusruudulla. Tilituen verolomaketulosteilla sitä ei kuitenkaan näy, koska se ei kuulu viralliselle lomakkeelle.
Metsätaloudessa yrittäjävähennys kohdistuu vain pääomatuloihin. Sitä ei tehdä metsätalouden ansiotulosta eli hankintatyön arvosta.
Yrittäjävähennys lasketaan metsätalouden kokonaisnettotuloksesta, johon voi sisältyä myös verotusyhtymien kautta saatua metsätalouden pääomatuloa. Jos metsätalouden kokonaisnettotulos jää tappiolliseksi, verottaja ei tee yrittäjävähennystä.
Aikaisemmin tällä vuosikymmenellä metsätulojen verotus on kiristynyt, koska pääomatulojen veroprosentti on noussut ja siihen on tullut progressiivisuus. Nyt pääomatulojen veroprosentti on 30. Jos pääomatulot ylittävät 30 000 euroa, sen ylittävältä osalta veroprosentti on 34.
Yrittäjävähennys huomioiden metsätalouden tuloihin kohdistuu käytännössä 28,5 tai 32,3 prosentin pääomavero.
Yrittäjävähennys ei koske osakeyhtiömuotoista yrittämistä, koska se on kehitetty tasa-arvoistamaan eri yritysmuotojen verotusta. Vuonna 2014 yhteisövero laski 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Tuo veronkevennys hyödytti vain osakeyhtiöitä, joten muut yritysmuodot jäivät silloin verotuksellisesti heikompaan asemaan. Tätä vääristymää korjattiin nyt yrittäjävähennyksellä.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
