Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
Luonnonvarakeskuksessa (Luke) pitkään työskennellyt Pentti Niemistö on tutkijanuransa aikana päässyt seuraamaan rauduskoivun kehitystä taimesta tukkipuuhun.
– Havupuiden kohdalla tähän ei olisi riittänyt kaksikaan tutkijanuraa, hän sanoo.
Vastikään julkaistiin 30-vuotisen seurannan tulokset istutuskoivikoiden erilaisista harvennusmalleista. Niemistö on myös kirjoittanut kirjan koivun kasvatuksesta ja käytöstä.
Jokapäiväisestä tutkijantyöstään hän on nyt eläkkeellä, mutta jatkaa tutkimuksia vierailevana tutkijana Lukessa muun muassa koivun kasvatusmallien parissa.
1970-luvulla perustetuissa harvennuskokeissa on ylletty jo 50 vuoden kiertoaikaan.
– Nykyisillä viljelymenetelmillä ja taimilla koivun kiertoaika on todennäköisesti 45 vuotta, hyvissä olosuhteissa 40 vuotta tai jopa alle, Niemistö arvioi.
Koska koivikoiden kasvu on nopeutunut, tulee myös kasvatusmalleja pohtia uudelleen.
Rauduskoivikon ensiharvennus on tähän asti ollut tapana tehdä silloin, kun puut ovat 13–14 metrin pituisia.
– Viime aikoina tutkimuksissa on tullut viitteitä, että harvennus kannattaisi tehdä jo aiemmin, 10–11 metrin mitassa energiapuuharvennuksena. Näin turvattaisiin se, että elävän latvuksen osuus olisi vähintään 50 prosenttia puun pituudesta, jolloin kasvukyky säilyisi hyvänä.
Niemistön mukaan energiapuuharvennus tiheyteen 900 puuta hehtaarille on hyvä vaihtoehto puuston ollessa 10–11-metristä.
– Tämä sopii eritoten omatoimisille metsänomistajille, jotka keräävät ja tekevät itse polttopuita.
Ensiharvennuksen jälkeen puut saisivat kasvaa 16–18 metriin, jonka jälkeen tehtäisiin loppuharvennus 450 runkoon. Silloin metsiköstä saataisiin jo runsaasti ainespuuta.
Jos ensiharvennus tehdään vasta puuston ollessa 13–14-metristä, liian lievästi harvennetun rauduskoivikon latvukset menevät liian pieniksi. Tällöin yksi vaihtoehto on mennä yhden harvennuksen mallilla ja väljentää puusto kerralla 600 runkoon hehtaarilla, mutta silloin lumi- ja tuulituhoriski kasvaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
