Sosiaalinen media tuottaa houkuttelevaa tietoa tilalta ja antaa napakan kuvan tuottajan arvoista. Some on monille yhä tärkeämpi myyntipaikka.

Googlaamalla ”Ollikkalan Olkipossu” pääsee tilan etusivulle. Ensimmäisenä silmiin hyppää ilmoitus, josta näkyy lähiaikojen myyntipäivät- ja paikat. Lisäksi kerrotaan, että yli 70-vuotiaille asiakkaille tarjotaan ilmainen kotiinkuljetus. Selkeästi kuvitettuun verkkolihakauppaan pääsee heti etusivulta.

Ollikkalan tilan verkkokauppa avattiin nelisen vuotta sitten.

”Käytimme ulkopuolista mainostoimistoa, joka loi pohjan ja ilmeen. Sen jälkeen olen pyörittänyt verkkokauppaa itse; laitan sinne tuotteet ja päivitykset”, Veera Ollikkala kertoo.

Olkipossu-tuotemerkillä lihaa myyvälle tilalle kotisivut, verkkokauppa sekä Facebook- ja Instagram-päivitykset ovat markkinoinnin ydintä. Näin päästään asiakasta lähelle ja voidaan samalla kertoa tilan eettisistä valinnoista; vapaana kulkevista, lähiruokaa syövistä ja ryhmäporsituspihatossa porsivista possuista.

Ollikkala toteaa koronaepidemian lisänneen luovuutta, ja some toimii oivana apuna ajankohtaisessa informoinnissa ja uusien asiakkaiden palvelemisessa.

”Olemme lisänneet suoramyyntiä varmistaaksemme tuotannon ja myynnin jatkumisen. Myös uusien jälleenmyyjien kanssa on ollut neuvotteluja.”

Ollikkalan Olkipossun yrittäjä Veera Ollikkala vastaa tilan verkkokaupan toiminnasta ja päivittämisestä.

Tukea tarjolla

Osalle maataloustuottajista sosiaalinen media on edelleen vieras.

”Moni pohtii, miten rakentaa omaa brändiä somen avulla, mitä tuotteita sinne vie ja miten paljon postauksia tekee”, sanoo ProAgria Keskusten Liiton markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Anttila.

Somenäkyvyyden peruskivi on omat kotisivut.

”On tosi tärkeää, että myös nettisivut ovat kunnossa ja että siellä kerrotaan, mitä tilalla tapahtuu. Yksi tärkeä asia on vastuullisuudesta kertominen; miten tuottaa tuotettaan, vie sitä eteenpäin ja rakentaa kokonaisuutta”, hän toteaa.

Facebook ja Instagram ovat suosittuja kanavia, myös Youtube-videot toimivat hyvin maatalouden ja sen tuotteiden esittelyssä. Markkinoinnissa käytetään myös livelähetyksiä, joita voidaan levittää useille kanaville.

On kanava mikä tahansa, keskeisintä on päättää, mitä haluaa tilaltaan tai tuotteestaan kertoa. Anttila toteaa, että useimmat maatalousyrittäjät tarvitsevat strategian kiteytystä ja tukea liiketoiminnassa etenemiseen.

”Sen jälkeen on helppo nostaa pystyyn kanavia, alkaa viestiä ja tehdä social sellingiä.”

Koronakriisin tuoma poikkeustila opettaa kuluttajat verkkoon, ja tähän saumaan myös maataloustuottajat ovat halukkaita iskemään. Verkkokauppa kiinnostaa yhä useampia. Anttila muistuttaa, että verkkokaupan perustamista edeltää tuotteistamisen ja logistiikan suunnittelu.

Tukea ja koulutusta somemarkkinointiin on tarjolla paljon. Muun muassa ProAgrian digiviljelyhankkeessa tuotettiin käytännöllistä sometietoa, jota löytyy netistä. Myös Maitoyrittäjien sometyöpajoissa on luotu kaikille tarjolla olevaa materiaalia.

Ollikkalan possut ovat suosittuja nettimannekiineja. Veera Ollikkala kuvaa possut aina hyvässä valossa.

Ilon kautta

Somettavilla tiloilla iloitaan vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisääntymisestä. Kuluttajat näyttävät ahmivan uutta tietoa maaseudulta. Yksi somen kautta brändiään ansiokkaasti rakentanut tila on jalasjärveläinen Koskenojan maitotila. Sen elämää voi seurata Facebookissa ja Instagramissa, ja hiljattain näkyvyyttä laajennettiin entisestään.

”Korona-aikana, kun lapset ovat olleet kotikoulussa, keksin, että alankin tehdä maatilan toiminnasta opetusvideoita opettajien taakkaa helpottamaan. Videoihin tein myös niihin liittyviä tehtäviä”, yrittäjä Liisa Vuorela kertoo.

Maatalouden ja koulumaailman yhdistäminen on luontevaa aiemmin luokanopettajana toimineelle emännälle. Hänestä sosiaalinen media on mainio tapa esitellä tilan toimintaa.

”En päivitä säännöllisesti, vaan silloin, kun on jotain kerrottavaa. Linjamme on, että kerromme vain positiivisia asioita, ilon kautta mennään”, hän toteaa.

Tilan kuulumisten rinnalla viestimisellä on hänelle laajempikin merkitys.

”Maailma vaatii, että me näytämme, millaista suomalainen alkutuotanto on.”

Ratia Ranch on yksi Instagramin seuratuimmista maatiloista.

Disinformaation torjuntaa

Askolalainen Ratia Ranch on yksi Instagramin seuratuimmista maatiloista Suomessa – seuraajia on kymmeniä tuhansia. Yrittäjät Johanna ja Asmo Ratia ovat käyttäneet sosiaalista mediaa tilan perustamisesta, vuodesta 2012 lähtien. Some on keskeinen väline lihan myynnissä. Lihaa myydään suoramyyntinä ennakkotilausten perusteella ja sitä toimitetaan kuukausittain myös pääkaupunkiseudulle, muun muassa Reko-ruokapiireihin.

”Myynnin ja tunnettavuuden kannalta omat nettisivut ovat tärkeitä, mutta Facebook on yliveto. Sen kautta tuotteistamme saavat tietoa todella monet, sillä ihmiset jakavat päivityksiä eteenpäin”, Johanna Ratia kertoo.

Valokuvaamista harrastava emäntä laittaa Facebookiin joka päivä uuden kuvan ja pienen tekstin tilan tapahtumista. Näin ihmisille välittyy paitsi tunne, myös tieto tilan toiminnasta ja eläinten hyvästä hoidosta.

”Tiedon jakaminen on todella tärkeää, sillä disinformaatiota eli harhaanjohtavaa tietoa tulee paljon ilmastonmuutokseen ja eläintenpitoon liittyen.”

Ratia Ranch saa paljon mukavaa palautetta somepäivityksistään.

”Monet kiittävät hyvästä mielestä. Tämä on kaupunkilaisille kiva tapa kohdata maatilojen kanssa, ja lapset, jotka eivät muuten näkisi eläimiä, voivat seurata niitä täällä.”

Ratia Ranchin yrittäjä Johanna Ratia harrastaa valokuvaamista. Tilan Facebook- ja Instagram-päivitysten söpöt kuvat ylämaan naudoista ihastuttavat yleisöä.

Tehokasta viestintää

Maatalouden viestintään erikoistuneen Mediafarmin yrittäjä Niklas Maisi seuraa aallonharjalta alan markkinointia. Etenkin tilojen nuoret jatkajat ovat innostuneita ja määrätietoisia somen käyttäjiä. Uusien tuotteiden lanseeraukset hoidetaan huolella ja niiden ympärille rakennetaan markkinointikampanjoita. Moni haluaa kertoa paitsi tuotteesta, myös sen kasvuvaiheista, miksei myös tarinaa tuottajasuvusta ja perheyrittäjyydestä.

Maisi on huomannut, että kiireiset tuottajat kaipaavat usein pikaisia työkaluja ja selkeitä neuvoja.

”Maataloustuottajissa on paljon nohevia kavereita, joilla on potentiaalia, mutta heillä on niin monta rautaa tulessa, etteivät ehdi.”

Hän kannustaa someen lähtijöitä miettimään etukäteen, mikä on olennaisinta, mitä haluan tilaltani tai tuotteestani viestiä. Entä keitä tämä kiinnostaa, millä kanavilla omat kohderyhmät liikkuvat?

Epäilijöidenkin kannattaa kokeilla, sillä somekynnys saattaa ylittyä jo yhdellä päivityksellä, kun huomaa, miten paljon vastakaikua tulee.

”Tekemällä tämänkin oppii, ja tämä ruokkii itse itseään, kun palautetta alkaa tulla.”

Mediafarmi on järjestänyt muun muassa Maaseutunuorille Youtube-koulutusta ja opettanut videoiden tekemistä.

”Nuorista monet seuraavat ulkomaalaisia tubettajia. Youtube on hyvä paikka toimia ja katsojia löytyy. Kun seuraajia on tarpeeksi, voi alkaa tehdä yhteistyötä yritysten kanssa.”

Niklas Maisi ja hänen yhtiökumppaninsa Oskari Virtanen ovat maatalousyrittäjiä itsekin. Nurmijärvellä ja Vihdissä tilojaan pitävillä agrologeilla on toiset jalat Helsingissä. Se on etu, sillä markkinoinnissa on katsottava asioita monesta vinkkelistä.

”Kaupunkilaiset eivät välttämättä tiedä, mitä ja miten maaseudulla tuotetaan. Maatalousyrittäjä taas ei osaa katsoa omaa tuotettaan kaupunkilaisen näkökulmasta.”

Ratia Ranchilla some on keskeinen väline lihan myynnissä.

Kohotusta arkeen

Kangasalalaisen Peltolan broileritilan isäntä Riku-Sippo Uotila on haukka sosiaalisen median käytössä. Hän luotsaa tilallaan vuosittain järjestettävää Raikku Rokkaa ja Rakastaa eli R3-festivaalia, jolle some on elinehto.

Jo yhtenätoista kesänä järjestetylle festivaalille tulee artisteja ulkomaita myöten. Raikun kylälle vyöryvä festariyleisö ahmii musiikin lisäksi roppakaupalla elävää kokemusta maaseudusta ja sen tarjonnasta.

”Saamme festarin ohella tarjottua ihmisille lähiruokaa ja kerrottua, että kyllä maaseudullakin tapahtuu!”

Uotila on perustanut festareiden markkinointia ja somettamista varten työryhmän. Suunnitelma tehdään etukäteen koko vuodelle ja työ tiivistyy tapahtuman lähestyessä.

”Itse tapahtumapäivinä someen laitettavat tekstit, kuvat ja videot mietimme tarkkaan, jotta niiden lähettäminen on tehokasta ja palvelee vastaanottajaa.”

Uotila pitää tärkeänä, että somepäivityksissä vastataan kolmeen peruskysymykseen: mitä, missä milloin.

”Facebookista päivityksen lukeva tietää näin heti, että kyse on R3-festivaalista.”

Hän on varma, että mukava viesti kantaa kauas.

”On välitettävä kivaa ja myönteistä juttua, sellaista joka kohottaa ihmisen arkista oloa.”

Päivitysten määrä aiheuttaa toisinaan pohdintaa. Miten usein someen kannattaa tarinaa klikata?

”Jos sulla ei ole mitään kerrottavaa, voi tulla spämmäyksen maku. Lähdemme siitä, että laitamme jotain vasta, kun on kerrottavaa.”

Festareiden rinnalla Uotilalla on myös henkilökohtaiset Instagram- ja Facebook-sivut, jotka toimivat lähinnä huvitteluna.

”Joskus saatan laittaa sinne jonkun kuvan tipuista tai traktorihommista.”

Jaa artikkeli