Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Kallioniemi toteaa, että maatalous on yksi vaarallisimmista työaloista ja karjanhoitotöissä sattuu lähes puolet maatalousyrittäjien työtapaturmista. Eläinten kanssa altistutaan myös muun muassa mikrobien, homeiden ja kemikaalien aiheuttamille vaaroille.

Ohjeita lihanautojen käsittelyyn:

1. Ennakoi tulevaa

  • Totuta eläimet käsittelyyn jo nuorena.
  • Suunnittele ja valmistele toimenpiteet huolella, tee siirtoreiteistä eläinystävällisiä (irtoesineet pois, ei liukasta lattiaa, umpikujia, kirkkaita valoja eikä kovia ääniä).
  • Käsittele eläimiä rauhallisesti, kärsivällisesti ja varmasti, niin eläimetkin rauhoittuvat.
  • Huomioi erityistilanteet (kiimassa olevat, poikineet, laumasta erotetut, pelkäävät tai sairaat, loukkaantuneet ja kivuliaat), silloin nauta puskee herkimmin, vaikka olisi muutoin rauhallinen.

2. Naudan pelko ja epäluulo näkyy

  • Nauta kohdistaa kaiken huomionsa pelottavaa tai outoa kohti nähdäkseen, haistaakseen ja kuullakseen.
  • Normaalia tiheämpi ulostaminen.
  • Iho värähtelee, hengitys tihenee, keho jännittyy.
  • Häntä vispaa tai painuu takajalkojen väliin.

3. Eläinlaumassa liikkuessasi

  • Pidä mukanasi harja tai muuta kättä pidempää itsepuolustukseksi.
  • Turvaa pakoreitti, mutta puolustaudu, jos nauta hyökkää (nosta kädet ylös, huuda, lyö turpaan).

4. Huomioi eläinten siirroissa ryhmän vaikutus, yksilöllinen pakoetäisyys ja tasapainokohta.

  • Pakoetäisyys voi olla huomattavan pitkä matka tai metrejä.
  • Etujalkojen lavan kohdalla on tasapainokohta, jonka takana liikkuessasi eläin kulkee eteenpäin, mutta sitä edemmäksi siirtyessäsi eläin kääntyy takaisin poispäin.

Marja Kallioniemen kokoama ’Opas turvalliseen karjanhoitoon’ löytyy Luken nettisivuilta

Jaa artikkeli