Lintuinfluenssan riski siipikarjatiloilla on tänä keväänä ollut suurempi kuin koskaan ennen. Lintujen ulkonapitokielto on voimassa toukokuun loppuun saakka. Kaikista poikkeavuuksista omassa siipikarjassa on ilmoitettava matalalla kynnyksellä.
Suomalainen siipikarja-ala on seurannut tiiviisti Ruotsin kamppailua lintuinfluenssan kanssa. Siellä on todettu marraskuun jälkeen yhteensä 23 siipikarjan tautitapausta. Maan kahdeksasta miljoonasta kanasta peräti kaksi miljoonaa on jouduttu lopettamaan. Lisäksi taudin takia on lopetettu kymmeniä tuhansia kalkkunoita, broileremoja ja broilereita.
Suomen Siipikarjaliitossa on varauduttu taudin ilmenemiseen suomalaisilla tiloilla. Toiminnanjohtaja Hanna Hamina kuvailee tautitapauksessa viranomaisten vastaavan toimenpiteistä voimassa olevien asetusten mukaan.
”Tilanne olisi tullessaan meille kaikille uutta. Me pystymme liitossa olemaan tuottajan tukena esimerkiksi tautitapauksesta tiedotettaessa. Someaikana tieto leviää kulovalkean tavoin. Tilanne olisi kestämätön yksittäiselle tuottajalle, jolla on huoli omasta tulevaisuudesta.”
Arvaamaton tauti
Vuonna 2016 Suomessa ensi kertaa todettua lintuinfluenssaa on löydetty tänä vuonna janakkalalaiselta fasaanitilalta ja useista luonnonvaraisista linnuista. Tauti ei tartu helposti ihmiseen, mutta kuolleiden tai sairaiden lintujen koskettelemista tulee välttää.
Euroopassa liikkuneet lintuinfluenssavirukset ovat hyvin erityyppisiä: toiset tappavat muutamassa päivässä toiset hitaammin.
”Taudin eteneminen voi olla niin nopeaa, ettei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen lintujen menehtymistä. Siksi on erityisen tärkeää, että kaikesta epänormaalista siipikarjassa ilmoitetaan nopeasti”, yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta painottaa.
Hän kehottaa siipikarjan ja harrastelintujen omistajia ilmoittamaan heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita: poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa. Myös veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä tartunnasta tilalla.
Lintuinfluenssa on lakisääteisesti vastustettava sairaus. Viranomaiset voivat määrätä lopettamaan linnut. Silloin ne myös korvataan.
Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon pieneneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta tilalla. Kuva Jorma Heikkilä.
Suojaustasoa nostettu
Siipikarja-alan yrityksissä on nostettu lintuinfluenssan takia turvatasoa entisestään.
Atrialla on laadittu tarkkoja varautumissuunnitelmia tautitilanteen varalle. Teurastamo- ja hautomotasolla on käyty läpi toimintamallit viruksen varalta. Tuottajia on kehotettu olemaan yhteydessä aina, kun tuotannossa on jotain poikkeavaa.
”Nyt on todella tärkeää tutkia asiat nopeasti. Jos jossain ilmenee tapauksia, osaamme silloin mahdollisimman hyvin suojautua. Esimerkiksi kuljetuksissa voidaan ottaa huomioon tartunta-alue ja ajaa eri reittejä”, Atrian eläinlääkäri Päivikki Perko-Mäkelä kertoo.
Kaikki taudinselvitykseen Ruokavirastolle lähetetyt näytteet tutkitaan tällä hetkellä rutiininomaisesti lintuinfluenssan varalta. Tautiepäilyjä ei kuitenkaan ole ollut.
Tartuntatapa mietityttää
Euroopan tautitilanteessa mietityttää lintuinfluenssan tarttuvuus. Se on levinnyt korkean hygieniatason kanaloihin, joiden tautisuojaus on ollut kunnossa. Siksi on herännyt epäilyjä, että tartunta olisi ilmalevitteinen, eikä tarttuisi pelkästään kulkeutuessa jonkun mukana kanalan sisälle.
Siipikarja-alan toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa Ruokaviraston ylläpitämässä työryhmässä.
”Se on kokoontunut aktiivisesti, ja kummallakin puolella tiedetään, missä mennään. Esimerkiksi jo viime vuoden lopulla otimme esille mahdollisen tarpeen aikaistaa keväistä siipikarjan ulkonapitokieltoa, joka tulikin voimaan tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin toinen helmikuuta”, Päivikki Perko-Mäkelä sanoo.
Monia vaikutuksia vientiin
Lintuinfluenssa on haitannut mutta myös edistänyt suomalaisen siipikarjan ja siitä saatavien tuotteiden vientiä.
Lintuinfluenssatapaukset muissa EU-maissa ovat lisänneet suomalaisten munien ja munajalosteiden kysyntää Ruotsiin, Tanskaan ja Pohjois-Euroopan markkinoille.
”Kysyntä ja hinta ovat nousseet, kun Ruotsin kanoista 25 prosenttia on pois tuotannosta. Se vaikuttaa merkittävästi”, Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka kertoo.
Janakkalan tautitapauksen jälkeen kauppa EU:n ulkopuolisiin maihin loppui ensin käytännössä kokonaan. Se saatiin kuitenkin viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä palautettua osittain.
Atria Suomen vientijohtaja Heikki Tynjälä kiittelee Ruokavirastoa, joka reagoi nopeasti ja sai neuvoteltua useiden vientimaiden kanssa regionalisoinnista eli alueellistamisesta. Siipikarjaa saa viedä, kunhan se ei tule juuri siltä alueelta, jossa tautia on tavattu.
Siipikarjan lihaa viedään Suomesta eniten Hongkongiin, joka asetti väliaikaiseen tuontikieltoon vain Janakkalan kunnan alueelta vietävän siipikarjanlihan ja munat sekä niistä saatavat tuotteet.
Lintuinfluenssatapaukset ovat pysäyttäneet DanHatchin broilerin haudontamunien viennin Venäjälle. Kuva Jorma Heikkilä.
Kiinan tilanne huolestuttaa
Atria on yhdessä HKScanin kanssa mukana sian- ja siipikarjanlihan Kiinan markkinoille tähtäävässä viennin edistämiskampanjassa. Heikki Tynjälän mukaan Suomessa todettu fasaanitarhan tautitapaus aiheuttaa nyt epävarmuutta hankkeen onnistumisesta.
”Jatkossa meille merkityksellinen asia on, miten Suomen ja Kiinan viranomaisten kanssa asioita tulkitaan. Olemme Suomessa pitkään tehneet töitä, jotta saisimme avattua sinne siipikarjan vientikanavan.”
EU:n ulkopuolisista maista myös Venäjällä on tiukat vientirajoitukset. Toimitusjohtaja Heli Kivimäki-Manner DanHatchista kertoo yrityksen broilerin haudontamunien viennin Venäjälle loppuneen.
”Olemme vieneet sinne munia aika ajoin tasataksemme tuotantomääriämme. Se on ollut meille joustava tapa reagoida esimerkiksi kysynnän vaihteluihin aika nopeallakin aikataululla.”
