Pirteässä Porsaassa on aina pyritty olemaan piirun verran muita edellä. Uudistetussa sikalakokonaisuudessa eläinten hyvinvointi ja ympäristöasiat nousevat ykkössijalle.
Pirteän Porsaan tontilla Vehmaalla komeilee kolme pitkää, punaista sikalarakennusta. Pihalle tulijan katse kiinnittyy ensimmäiseksi pyöreään pömpeliin ja sen vieressä sijaitseviin, suurilta teltoilta näyttäviin huputettuihin lietesäiliöihin. Rakennelmat viestivät, että tällä tilalla tehdään lannasta biokaasua, jolla tuotetaan sähköä ja lämpöä sikaloihin.
Sisälle eläintiloihin ulkopuolisilla ei ole mitään asiaa. Tautien loitolla pitämiseksi työntekijät aloittavat jokaisen työpäivänsä käymällä ensin suihkussa.
Tässä sikalassa vierailijoille tarjoutuu kuitenkin oivallinen tilaisuus kurkistaa emakkosikalan arkeen. 70-neliöisen neuvotteluhuoneen yhteydessä olevasta näyttötilasta avautuu näkymä 32 porsituskarsinaan. Sika-showroomissa voi ikkunan takaa seurata vapaaporsituksessa olevien emakoiden ja pikkuporsaiden yhteiseloa.
Neljän viljelijäperheen 25 vuotta sitten perustamassa Pirteän Porsaan yhteissikalassa on kahden viime vuoden aikana käännetty uusi lehti ja ajanmukaistettu tuotantotilat jokaista nurkkaa myöten.
– Olemme rakentaneet uuden vapaaporsitussikalan sekä remontoineet perinpohjaisesti 1990-luvulla valmistuneet sikalat. Tämän vuoden alussa käynnistyi lisäksi sianlantaa syötteenään käyttävä biokaasulaitos Biopir Oy, jonka myötä otettiin iso harppaus kohti hiilineutraalimpaa tuotantotapaa, kertoo Pirteän Porsaan hallituksen puheenjohtaja Jyrki Heilä.
Aiemmin sikalat lämmitettiin öljyllä, jota kului vuodessa peräti 150 000 litraa.
– Nyt lähes kaikki sikalan tarvitsema sähkö- ja lämpöenergia saadaan samalla tontilla sijaitsevasta biokaasulaitoksesta, hän toteaa.
Sikaloissa syntyvästä lietelannasta tuotetaan biokaasulaitoksessa sähköä ja lämpöä. Energiantuotannossa Pirteä Porsas on lähes omavarainen.
Paukut yhteissikalaan
Pirteässä Porsaassa on aina tähdätty tuotannon kehittämiseen, tehokkuuteen ja parempaan kannattavuuteen.
Yhteissikala oli syntyvuonnaan 1996 lajissaan maan ensimmäisiä. Kaikki perustajatilat olivat samankaltaisia. Tiloilla oli yhdistelmä- tai lihasikala, kasvinviljelyä sekä muuta maatalouteen liittyvää yritystoimintaa.
– Näimme silloin järkeväksi, että voimat kannattaa yhdistää, jotta saadaan riittävän iso, erikoistunut yksikkö. Yksin kenenkään rahkeet eivät olisi riittäneet isoon emakkosikalaan. Yhteinen porsastuotantoyksikkö mahdollisti sen, että kotitiloilla voitiin keskittyä lihasikojen kasvattamiseen ja kasvinviljelyyn. Se helpotti ja selkeytti arkea, Heilä taustoittaa.
Matkan varrelle on mahtunut monenlaista, niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Alkuperäisestä perustajanelikosta vain yksi perhe on jättäytynyt pois.
– Mittavaan investointiin ryhtyminen ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu. Muitakin vaihtoehtoja pohdittiin, jopa koko toiminnan alasajoa. Selvää oli, että jotain oli tehtävä, sillä vanhat sikalat alkoivat olla käyttöikänsä loppumetreillä.
Yhteissikalaan on vuosien varrella pantu paljon paukkuja ja saavutettu hyviä tuloksia. Vaikka omistajilla on jo pitkä työrupeama takanaan, kehittämishalua ja -intoa piisaa yhä.
– Päätimme satsata kerralla kunnolla ja hakea toimintojen optimoinnin kautta parempaa laatua sekä tuottavuutta. Tuotantotapakin muuttui, sillä uuden emakkosikalan rakentaminen mahdollisti siirtymisen vapaaporsitukseen, Heilä kertoo.
Sikalan suunnittelua tehtiin yhteistyössä Atrian asiantuntijoiden kanssa. Tuotantotilojen kunnostaminen, uudisosa ja biokaasulaitos maksoivat yhteensä peräti seitsemän miljoonaa euroa.
Biokaasuprosessin jälkeen syntynyt nestejae varastoidaan huputetuissa lietealtaissa.
Vapaaporsitus toimii
Vanhassa emakkolassa noudatettiin perinteistä porsitustapaa. Parin vuoden ajan kokeiltiin pienimuotoisesti myös vapaaporsitusta, jotta saatiin käytännönläheistä tietopohjaa karsinaratkaisun valintaan.
Uudisosaan valittiin Wedan vapaaporsituskarsinat, joissa on myös avattava porsitushäkki hoitotoimenpiteitä ja lyhytaikaista kiinnipitoa varten. Pikkupossuja varten löytyy porsaspesä, jonka katto voidaan avata ja lattialla on lämpölevy. Lämpö kutsuu nasuja pesään, ja siellä ne voivat levätä piilossa turvallisesti ilman vaaraa jäädä litistyksiin emon alle. Pesässä on myös lisäruokailumahdollisuus.
Pirteän Porsaan 480-paikkainen vapaaporsitussikala otettiin käyttöön alkuvuodesta 2020 jännittävissä tunnelmissa.
– Vapaaporsitukseen siirtyminen oli melkoinen hyppy tuntemattomaan. Kaikki on kuitenkin sujunut jopa paremmin kuin osasimme odottaa, toimitusjohtaja Jari Kaskinen toteaa hyvillään.
Uusi tuotantotapa näkyy porsaiden parantuneena kasvuna ja elinvoimaisuutena. Kun emakot saavat olla vapaina, niiden maidontuotantokyky on kohentunut. Kaskisen laskelmien mukaan porsaiden vieroituspaino on noussut 1–1,5 kiloa. Nyt vieroitukseen lähtevät possut painavat keskimäärin 7,5 kiloa. Emakkokohtainen porsastuotanto on keskimäärin 33.
Porsaskuolleisuus ei ole muutoksen myötä lisääntynyt eikä maattujen porsaiden määrä ole kivunnut ongelmallisen korkeaksi.
– Vertailussa on huomioitava se, että vanhan porsitussikalan olosuhteet eivät enää olleet loppuaikoina täysin optimaaliset, ja sen vuoksi porsaskuolleisuus oli meillä keskimääräistä korkeampi, Heilä lisää.
Uuden vapaaporsitussikalan ja biokaasulaitoksen rakentaminen oli mittava mutta onnistunut investointi, toteavat Jyrki Heilä (vas.) ja Jari Kaskinen tyytyväisinä.
Haussa parhaat käytännöt
Vapaaporsitus on lisääntynyt viime vuosina, ja nyt sitä toteutetaan myös isommissa sikaloissa.
Edelleen se on Pirteän Porsaan väen mukaan isoissa yksiköissä melko harvinaista niin meillä kuin muuallakin Euroopassa.
Helsingin yliopiston ja A-Tuottajien yhteisessä Vapaaporsituksella parempaa hyvinvointia -hankkeessa selvitetään parhaita käytäntöjä vapaaporsituksen toteuttamiseen ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseen yhdessä tilojen kanssa. Pirteä Porsas on yksi hankkeen kolmesta pilottitilasta.
– Olemme aina osallistuneet mielellämme tutkimuksiin sekä erilaisiin kehittämismahdollisuuksiin. Tämän hankkeen toivomme tuottavan helposti käytäntöön sovellettavaa tietoa, Kaskinen ja Heilä sanovat.
Hankkeessa selvitettiin esimerkiksi eri pesäntekomateriaalien toimivuutta, porsitushäkin käyttöä sekä työturvallisuutta.
Vapaaporsitus tuo sikalatyöntekijöiden arkeen uusia muuttujia. Kun emakko on karsinassa vapaana, se voi suhtautua hoitajaan aggressiivisesti.
– Jo työturvallisuuden vuoksi on hyvä, että emakko voidaan tarvittaessa sulkea helposti häkkiin hoitotoimien vuoksi, Heilä korostaa.
Vapaaporsituksen tuomaa lisätyömäärää on Heilän mukaan vaikea arvioida, sillä uudistuksen myötä myös emakkomäärä kasvoi lähes viidellä sadalla. 12-henkinen työntekijätiimi huolehtii myös emakoiden tiineytys- ja joutilasosastosta sekä välikasvattamosta.
Tuotantotilojen kunnostaminen, uudisosa ja biokaasulaitos maksoivat yhteensä seitsemän miljoonaa euroa.
Oman energian voimalla
Sikalarakentamisessa on panostettu voimakkaasti eläinten sekä työntekijöiden työhyvinvointiin, mutta myös ympäristönäkökohdat korostuvat.
– Tulevaisuuden tavoitteena on hiilineutraali sikala. Iso askel sitä kohti oli oman biokaasulaitoksen rakentaminen. Täyteen omavaraisuuteen ei talviaikaan vielä päästä oman lietelannan voimalla, Heilä arvioi.
Saksalaisvalmisteinen Weltecin biokaasulaitos käynnistyi tämän vuoden alussa. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksikkö CHP tuottaa biokaasusta sähköä 120 kilowatin ja lämpöä 130 kilowatin teholla tunnissa.
Raakalanta johdetaan biokaasulaitokseen, jossa sen prosessointi tapahtuu mesofiilisessä märkämädätyksessä. Kaasun talteenoton jälkeen lietteessä oleva kiintoaines erotetaan nesteosasta erilleen pumppaamalla sekä separoimalla.
– Tällöin pääosa fosforista jää kiintoaineeseen, jota on helpompi ja halvempi kuljettaa fosforipulasta kärsiville alueille. Vähän fosforia sisältävä neste voidaan levittää lannoitteeksi lähialueen pelloille.
Lannan käsittelyssä ei Heilän mukaan ole kysymys vain energiantuotannosta. Vähintään yhtä tärkeä tavoite on vähentää ravinnekuormitusta ja -valumia eli hyödyntää karjataloudessa syntyvät arvokkaat ravinteet siellä, missä niitä tarvitaan.
Tällä hetkellä biokaasulaitos voi ympäristöluvan mukaan käsitellä vuodessa 19 800 tonnia lietelantaa. Reaktorin kapasiteetti mahdollistaa kuitenkin jopa kolminkertaisen syötemäärän käsittelyn. Ympäristöluvan muutoshakemus on jo jätetty aluehallintovirastoon.
– Olemme visioineet biokaasun puhdistusta, paineistusta ja myyntiä, jos kaasulle syntyy markkinoita. Silloin biokaasulaitoksesta syntyisi sikatalouden rinnalle toinen tukijalka ja ansaintalähde, Heilä suunnittelee.
Vapaaporsituksessa olevien emakkojen maidontuotanto alkaa ripeästi ja maitoa heruu aiempaa enemmän. Kuva Vilja Hukkinen.
Edistyksellä eteenpäin
Pirteässä Porsaassa uuteen on heittäydytty rohkeasti. Etujoukoissa toimimisessa on riskinsä. Maataloustuotannon yllä on jo usean vuoden ajan ollut poliittinen riski.
– Sellaisen uhka on nytkin ilmassa. Kun olemme tehneet uuden vapaaporsitussikalan, kuka tietää, vaikka tilavaatimukset muuttuisivat jo lähivuosina ja samalla meiltä leikkaantuisi osa vapaaporsitustuesta pois, Heilä päivittelee.
– Välillä tuntuu, että edelläkävijöitä suorastaan rankaistaan. Tuottajalla pitäisi olla tae siitä, että hän on oikeutettu täyteen tukeen myös siinä tilanteessa, että säädökset muuttuvat ja esimerkiksi tilavaatimuksiin tulee muutoksia, hän täsmentää.
Heilä toivoo, että lainsäätäjät suhtautuisivat kehitystyöhön myötämielisemmin ja säädöksissä olisi joustonvaraa esimerkiksi ravinnekokeilujen suhteen.
Lannan jalostamisessa, ravinteiden kierrättämisessä sekä levitystavoissa piilee valtavasti kehitysmahdollisuuksia, vaikka paljon on tehty jo nyt.
– Esimerkiksi biokaasulaitoksessa syntyvä kiintoaines olisi mahdollista kuljettaa alueille, joissa karjanlantaa on vähemmän tarjolla, tai kiintoaineesta voisi jalostaa monipuolisia lannoitteita.
Pirteä Porsas
VEHMAA• Historia: Pirteä Porsas Oy perustettiin vuonna 1996 neljän viljelijäperheen voimin.
• Yrittäjät: omistajina perustajajäsenet Jari Kaskinen, Matti Isolauri ja Jyrki Heilä.
• Eläinmäärä: 1 600 emakon emakkosikala, joka tuottaa vuosittain 50 000 välitysporsasta. 70 prosenttia porsaista menee loppukasvatukseen omistajien perhetiloille.
• Liikevaihto: viime tilikaudella 3,4 miljoonaa euroa.
• Tilat: Tuotantotiloja yhteensä 15 500 neliömetriä Kaskimetsän välikasvattamo ja lihasikala mukaan lukien. Uusi vapaaporsitussikala valmistui vuonna 2020. Investoinnin arvo on noin viisi miljoonaa euroa sisältäen vanhojen tilojen täydellisen peruskorjauksen.
• Energia: Lietelanta johdetaan sikaloiden vieressä sijaitsevaan Biopir Oy:n biokaasulaitokseen, joka tuottaa lähes kaiken sikaloissa tarvittavan sähkö- ja lämpöenergian.
