Nämä jutut ovat Marja Heikkilän käsialaa.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Suomen metsistä noin 12 prosenttia on FSC-sertifioitu. Lisä ei olisi pahitteeksi, sillä FSC-sertifioidulle puulle ja puutuotteille on kasvava kysyntä. Metsäyhtiöt kannustavatkin nyt kilvan metsänomistajia liittymään FSC-järjestelmään.
Tekoäly tarjoaa uusia välineitä metsänhoidon työkalupakkiin. Laajan metsädatan hyödyntäminen tekoälyä käyttäen on askel kohti täsmämetsätaloutta.
Mahlamäen broileritilalla on hyödynnetty aurinkoenergiaa jo pitkään. Tuotto 2,5-kertaistui viime kesänä, kun paneeleita asennettiin 120-metrisen broilerihallin katon täydeltä. Samalla hankittiin myös kaksi sähkövarastoa.
Punkalaitumelainen Levoniemen tila kuuluu välikasvien käytön uranuurtajiin Suomessa. Puinnin jälkeen syksyllä kylvettävät välikasvit ovat tuoneet uutta kasvupuhtia peltoon ja keskimäärin tuhannen kilon sadonlisän hehtaarilta.
Pöytyäläinen Taneli Takatalo käyttää peltokasvien lannoitteena nyt neljättä vuotta biokaasuntuotannossa syntyvää mädätejäännöstä. Kokemukset ovat lupaavia, sillä satotasot ovat nousseet ja lannoitekulut laskeneet.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
Metsät eivät ole Tervaselän tilalla vain omaisuuserä, vaan metsänhoitoon nivoutuu vankkoja perinteitä ja pitkä sukupolvien ketju. Metsiä hoidetaan aktiivisesti, mutta sijaa on myös omaehtoiselle suojelulle.
