QR-koodien taakse piilotetut videot tukevat työn opastusta Tiina ja Tuomas Kataisen tilalla. Selkeät videot ovat saaneet käyttäjiltä kiitosta.
Kaikki alkoi oikeastaan seosrehun jakamisesta parsinavetan aikaan. Jakamisessa käytettiin yhtä tiettyä traktoria, jonka käyttö ja itse työ olivat varsin monivaiheiset. Neuvominen uudelle tekijälle vei aikaa.
– Tuomas teki yksityiskohtaisen videon appeen jakamisesta jokaista vipua myöten ja sen avulla työ onnistui lomittajilta ja työntekijöiltä. Videon saattoi laittaa pyörimään kännykän näytöltä traktorin kojelaudalle, ja työohjeet tulivat siinä, Tiina Katainen kertoo.
Noin puolitoista vuotta sitten valmistuneen uuden navetan myötä videoita tehtiin myös muutamista muista töistä, mutta ongelmaksi tuli videoiden jakaminen. Videot lähetettiin Whatsappilla kulloisellekin käyttäjälle tai niitä pystyi katsomaan navettapuhelimesta. Videot levisivät siten lukuisille ihmisille ja navettapuhelimesta niitä oli hankala löytää. Videoiden leviäminen alkoi mietityttää.
– Lomatoimi oli ehdottanut työohjeita QR-koodien taakse jo aiemmin, mutta lopullisen sysäyksen sain Leena Kärkkäiseltä Savonialta. Hän kyseli kiinnostusta näiden tekemiseen ja opasti alkuun.
Videoita varten luotiin oma sähköpostiosoite ja Youtube-tili. Videot ovat piilotettuna ja ne voi katsoa vain QR-koodin kautta. Itse koodit on sijoitettu sinne, missä kyseisessä työssä tarvittavia välineitä ja tarvikkeita säilytetään.
Tiina Katainen tekee videot yhdessä tilatyöntekijänsä Katja Sonnisen kanssa. Videota varten tehdään nopea käsikirjoitus, kuvataan puhelimella, ladataan video Youtubeen ja tehdään sille QR-koodi, joka tulostetaan laitettavaksi seinälle.
– Yleensä kuvaus on onnistunut yhdellä otolla, vain yhtä videota on editoitu puhelimen omalla ohjelmalla. Osaan videoista on lisätty tekstiä tärkeimmistä asioista, ja puhun videoilla suomea.
Videot ovat kestoltaan noin minuutista kahteen, vain hapanjuotosta tehty video kestää viitisen minuuttia.
Tilalla oli pohdittu myös kuvallisten ohjeiden tekemistä, mutta ajatus hylättiin tarvittavien kuvien määrän vuoksi.
– Niillä kuvillahan olisi tapetoinut seiniä! Näiden tekeminen yllätti helppoudellaan. Nopeimmillaan teimme Katjan kanssa kolme videota QR-koodeineen vartissa. Videon pitää olla lyhyt ja napakka, yksi asia yhdellä videolla.
Koodien takaa löytyvät jo ohjeet vasikoiden hapanjuottoon, siiviläsukan vaihtoon, juoma-altaan pesuun, parsien kuivitukseen ja lantarobotin käyttöön. Työlistalla ovat videot robotin pesusta, ensimmäisestä lypsystä poikimisen jälkeen ja tietokoneohjelmien käyttämisestä.
– Seosrehun tekemisestä teemme myös, sen ajattelimme tehdä komponenteittain. Traktoriin voi sitten laittaa esille QR-koodit juuri niistä rehuista, jotka kulloinkin ovat käytössä.
Tilalle merkittävin etu työohjeista QR-koodien takana on työnsäästö sekä ohjeiden tekemisessä että työntekijöiden ja lomittajien neuvomisessa.
– Työohjeet ovat selkeytyneet ja soitot työntekijöiltä ja lomittajilta ovat vähentyneet.
Kokonaan Tiina Katainen ei perehdytystä QR-koodien taakse siirtäisi, mutta hyväksi havaittu etu ne ovat.
Jo useita vuosia tilalla työskennellyt Katja Sonninen osaa asettautua videon avulla työtään tekevän saappaisiin, sillä äitiysloman jälkeen moni asia piti varmistaa tilan väeltä.
– Näistä olisi töihin palatessa ollut paljon apua. Nyt videoita on ollut ilo tehdä, kun itse tietää niiden hyödyn, hän sanoo.
Hiljattain tilan työntekijänä aloittanut Jutta Hakala pitää QR-koodien takana olevia video-ohjeita hyvänä tukena perehdytykselle. Aivan niiden varaan ei hänkään ohjeistusta jättäisi.
– Mieluummin niin, että työ näytetään ensin kädestä pitäen ja näistä voi varmistaa, jos kaikkea ei muista kertaopastuksella, hän sanoo.
Hänellä on pitkä kokemus karjanhoidosta eri tiloilla ja lomittajana. Juuri lomittajille ja harjoittelijoille hän uskoo video-ohjeista olevan eniten hyötyä, erityisesti päivittäisten vähänkin monimutkaisempien töiden ohjeista.
– Hapanjuoman tein juoma-automaatille täällä kokonaan videon avulla, eikä minun tarvinnut kysyä lisäohjeita. Videon pitää olla juuri sellainen; selkeä, lyhyt ja napakka.
Aiemmin hän on törmännyt QR-koodien takana oleviin ohjeisiin kerran, pääosin ohjeistus on ollut sanallinen ja kirjallinen. Molempia tapoja hän pitää toimivina, mutta jos tilalla on kiinnostusta videoiden tekemiseen, niin kuva kertoo aina enemmän kuin sanat ja videota seuraamalla on helppo tehdä perästä.
Ensimmäisiä videoita QR-koodien taakse tehdessään Tiina Katainen lähetti niitä Ylä-Savon lomituspalvelujen lomittajien testiryhmälle katsottavaksi.
– Nämä koettiin hyviksi ja erityisesti kiitosta tuli selkeydestä. Videolla on selkeästi esitetty, mitä pitää tehdä, lomatoimen johtaja Heli Aamuvuori kertoo.
Testiryhmässä on hyvin eritasoisia lomittajia, osalle muutama vuosi sitten lomittajien työpuhelimiksi tulleet älypuhelimet ovat tuttuja, mutta osa on tarvinnut enemmän perehdytystä. Tautiriskien minimoimiseksi lomittajat tosin toivoivat, että QR-koodikäytössä olisi tilan oma puhelin.
Videoiden ohella lomittajat liputtavat myös kirjallisten ohjeiden puolesta tietyissä tehtävissä. Meluisten työvaiheiden videoihin lomittajat toivoivat tekstitystä, sillä jos videota katsoo työn edetessä, ei ääni välttämättä kuulu. Tekstitys auttaa myös niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi.
– Moni piti erityisesti parsien puhdistus- ja kuivitusvideosta. Sen avulla näki, mitä tasoa tila siinä tavoittelee. Samoin lantarobotin käyttö avautui monelle aivan uudella tavalla, Aamuvuori lisää.
Lomittajien ohjeissa Aamuvuori painottaa selkeyttä, jotta tulkinnanvaraa ei jää. Hyvä ohje on selkokielellä ja napakka. Lomittajat ovat esittäneet toiveita myös etukäteisohjeistuksesta, esimerkiksi mihin tilalla jätetään auto, missä voi vaihtaa vaatteet ja miten tautisulku on järjestetty.
Kataisen tilalla uusia videoita on vielä tulossa.
– Täällä on paljon ulkomaisia lomittajia ja heidän kanssaan hyöty on ehkä suurin, kun suomen kieli ei välttämättä ole vielä kovin sujuvaa. Meilläkin yksi vakiolomittajista on ukrainalainen, Tiina Katainen kertoo.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Maatalouslomittajan työssä on turmanloukkuja, jotka voi välttää usein pienilläkin muutoksilla. Turvallisissa puitteissa lomitus sujuu ketterästi ja yritystoiminta rullaa jouhevasti.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Suomalaiseen selkärankaan on iskostettu varautuminen. Edellisten sukupolvien perintönä on oppi, että aina pitää olla varautunut pahimpaan. Suuret ikäluokat ovat hamstranneet marjoja pakastimeen, perunansiemeniä kellarin täydeltä ja ylivuotista rehua karjalle. Pahan päivän varalle ovat suomalaisia opettaneet niin pitkä talvi, nälkävuodet, sota-aika kuin myös 90-luvun lama. Huoltovarmuus on noussut muotisanaksi helmikuun 2022 jälkeen. Paljon on puhuttu niin
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
Muhoslainen Karho-ojan karjatila myy verkkokaupan kautta luomulihaa suoraan kuluttajille. Markkinointia ei ole tarvittu. Pakastettujen tuotteiden jakelu hoidetaan helposti, joko suoraan tilalta tiettyinä päivinä tai REKO-renkaan kautta.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
Luonnonmukaisesti viljelevän ja karjaa kasvattavan tulee olla taitava ja valveutunut; tuotantotapa sopii osaaville ja ammattitaitoisille, siten erilaisten haasteiden ratkaiseminen sujuu sutjakasti. Myös joustavuutta ja avarakatseisuutta luomutuottajalta vaaditaan. Luomussa on omat haasteensa. Kotieläintuottajilla on muistissaan eläinten seleeninsaannin selvittely. Piileskelevä hivenaineen puute aiheutti karjoissa terveysongelmia. Haaste taklattiin, kun asia tiedostettiin, rehut analysoitiin, ja ruokintaan lisättiin luomutuotannossa sallittua
