Lypsytuoreena tankista ja paisto­valmiina pannulle; Koivu­mäen tilalla tuotettua maitoa ja naudan­lihaa on voinut ostaa suora­myyntinä reilun vuoden ajan. Pienillä investoinneilla käynnistynyt palvelu etenee harkituin askelin.

Mukavasti mutkitteleva tie etenee Pyhtään Pirtnuoran kylämaisemassa kohti Suomenlahden rantaa. Opastekyltit johdattavat kohti vuonna 1948 perustettua Koivumäen tilaa, jota isännöi nyt neljännessä polvessa Teemu Tirronen yhdessä avovaimonsa Essi Lantan kanssa.

Yrittäjien juuret ovat vahvasti maaseudulla ja maataloudessa. Haminasta luomumaitotilalta lähtöisin oleva Lantta opiskeli kotitilallaan oppisopimuksella maatalous­yrittäjän perustutkinnon. Tirroselle sukutilan jatkaminen lankesi kuin luonnostaan, ja edessä oli heti isoja päätöksiä.

– Aika lailla nollasta lähdin, tilaa ei ollut kehitetty juurikaan. Vuonna 2013 aloitin maatalousyhtymässä yhdessä vanhempieni kanssa ja 2018 otin tilan yksin nimiini.

Vuonna 2014 tilalle rakentui uusi yhden lypsyrobotin ja 80 lehmän navetta. 2019 navetta laajentui toisen lypsyrobotin myötä nykyiseen 135 lehmän vahvuuteen.

– Toimin täällä aiemmin lomittajana ja nyt yritämme yhdessä puolisoina sekä kehitämme tilan toimintaa määrätietoisesti eteenpäin, avaa Lantta tilalle tuloaan.

Koivumäen tila
PYHTÄÄ PIRTNUORA

● Yrittäjät: Teemu Tirronen ja Essi Lantta.
● Historia: Perustettu 1948, tilalla on ollut aina karjaa ja tehty tuotostarkkailua.
● Tuotanto: Maito, naudanliha, lihajalosteet.
● Eläimet: 135 lypsylehmää, 80 nuorkarjaa.
● Viljelyssä: Ohra, kaura, nurmi, ensi kesänä myös vehnää. Peltoalaa on riittävästi omiin heinä- ja viljatarpeisiin.
● Metsää: Sopivasti vanhan isännän polttopuuntekoon.

Ternimaidossa tiettyä taikaa

Asiakkaiden kyselyt mahdollisuudesta ostaa maitoa suoraan tilalta johtivat toteutukseen syksyllä 2021. Tuoretta raakamaitoa asiakas voi ostaa suoraan tankin hanasta omaan astiaan. Juuri poikineen lehmän tuottamaa ternimaitoa on saatavana myös pakasteena rasiassa.

– Raakamaidolle on oma asiakaskuntansa tästä lähiseudulta noin 30 kilometrin säteeltä. Ternimaitoa on haettu pääkaupunkiseudulta asti, kun sitä on totuttu käyttämään esimerkiksi uunijuuston tekemiseen, kertoo Lantta maidon markkinoista.

Joulun 2021 alla maito sai seuraa naudanlihan myynnistä. Viime kesänä valikoima laajeni lihajalosteilla, kuten grillimakkaralla, savupalvilla ja meetvurstilla. Lihatuotteiden kysyntä vaihtelee kesän pihvi- ja grillisesongin sekä talven paisti- ja jauhelihasuosion mukaisesti.

Ruuan ja energian hinta on nyt kaikkien huulilla ja aiheuttaa kustannuspaineita joka suuntaan. Elintarvikkeiden huoltovarmuus on sekin tapetilla, samoin kotimaisen ruuan laatu, hintaa ­unohtamatta. Tirrosen ja Lantan saama palaute viestii uskosta tulevaan.

– Olemme yllättyneitä siitä, kuinka ihmisillä on vilpitön halu kannattaa paikallista tuottajaa. Lähiruuan laadun lisäksi olemme kilpailukykyisiä myös hinnassa.

Essi Lantta lämmittää raakamaidon vasikoita varten.

Selkeät lupakäytännöt

Koivumäen tilan suoramyynnissä on joustavat aukioloajat, yrittäjät tavoittaa normaalisti aamusta iltaan. Myyntiin liittyvät työt he hoitavat oman toimensa ohella, ja tämä malli toimii ainakin toistaiseksi hyvin. Suoramyyntiin tehdyt investoinnit ovat pienet: pari pakastinta, maksupääte, tarratulostin ja pakkaukset ternimaidolle.

Facebook on markkinoinnin ykkösväline, sen lisäksi on käytetty ilmoittelua paikallislehdessä. Paikallisilla markkinoilla ja tapahtumissa on oltu mukana tekemässä tuotteita tutuksi ja lisäämässä kysyntää. Maitoa ei markkinoilla voi myydä, lihatuotteilla kylmäsäilytystila rajaa myytäviä eräkokoja.

– Olemme selvitelleet pääsemistä mukaan lähiruuan myynti- ja jakeluketju REKO:oon. Ternimaito ja meetvursti ovat tuotteita, joita lähiseudulta ei myytäväksi löydy, Lantta kertoo.

Sekä raaka- että ternimaitoa saa myydä suoraan tilalta enintään 2 500 kiloa vuodessa. Koivumäen tilalla katto ei ole tulossa näillä näkymin nopeasti vastaan. Lihan osalta myynti on pienimuotoista, jos liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa. Koivumäessä raja ylittyi jo ensimmäisenä vuotena.

– Toimintamme edellyttää elintarvikelain mukaisesti hyväksyttyä elintarvikehuoneistoa, katkeamatonta kylmäkuljetusketjua ja omavalvontasuunnitelmaa. Maidon osalta on omat hygieniavaatimuksensa, Tirronen selvittää.

Lihaa käsitteleville henkilöille on suosituksena hygieniaosaamistodistus, jollainen Lantalta löytyy. Hänen mukaansa avun saamiselle alun selvitysvaiheessa löytyi lopulta hyvät kumppanit.

– ProAgrian osaavilta neuvojilta saimme hyvin tukea, samoin Ruokavirastosta. Kunnan maaseutupalveluille suoramyynti ei ole niin tuttu juttu.

Koivumäen tilalla naudanlihan eri osia on myyty reilun vuoden ajan. Viime kesänä valikoima laajeni lihajalosteilla, kuten meetvurstilla.

Tuotosta kestävyys edellä

Koivumäen tilan 135 lypsylehmää ovat kolmea eri rotua: 60 prosenttia on ayrshireä, 35 holsteinia ja viisi jerseytä. Energiakorjattu keskituotos on tällä hetkellä 11 000 kiloa vuodessa, tavoitteena on nostaa keski­tuotosta määrätietoisen työn kautta. Satatonnareita tilalla on ollut tähän mennessä kaksi.

Hyvä ruokinta, huolellinen eläinten hoitaminen sekä poikimisten ja umpikauden onnistuminen ovat keinoja päästä päämäärään.

– Tuotamme maitoa kestävyys ja terveys edellä. Olemme käyttäneet tuorealkioita jalostuksessa reilun vuoden verran hyvällä menestyksellä, tähdentää Lantta jalostuksen merkitystä.

Koivumäen tila on yksi harvoista VikingGeneticsin tuorealkioita vastaan­ottavista sopimuskarjoista. Tuorealkioiden käyttämiseen sisältyy tiukkoja ehtoja; karjan on oltava tervettä ja lähellä Hollolaa, sillä tuorealkio ei kestä pitkää siirtomatkaa. Alkio on käytettävä 6–8 päivän välillä seisovasta kiimasta.

Alkioita tulee siirtää vähintään 40 vuodessa, Koivumäen tilalle niitä tuli 80 vuonna 2022. Lantta ja Tirronen ovat sangen tyytyväisiä tuloksiin. Tiinehtyvyysprosentti on 55, parhaassa erässä keväällä 2022 kaikki 12 lehmää tulivat tiineeksi.

– Tuorealkioiden siirrossa on tärkeää, että yhteistyö oman eläinlääkärin kanssa on sujuvaa. Ennen itse siirtotapahtumaa on tutkittava vastaanottavat eläimet ja kartoitettava mahdolliset synkronointitoimenpiteet. Ilman tiivistä yhteistyötä eläinlääkärin kanssa tuorealkioiden siirto ei olisi helppoa, saatikka mahdollista, Lantta korostaa.

Lypsylehmien lisäksi tilan vanhassa navetassa kasvaa lypsyrotuista nuorkarjaa sekä muutama risteytetty lihahieho. Niidenkin osalta mennään laatu edellä, sillä myyntilihaksi menevät naudat on mietitty etukäteen. Toimitusketju on niin ikään tarkkaan harkittu: HKScan teurastaa, Lihakonttori Oy leikkaa ja Willgrén Oy jalostaa.

Järkevän tekemisen taktiikka

Paljon on siis tapahtunut Koivumäen tilalla viimeisten 10 vuoden aikana. Nyt isommat investointihanat on laitettu kiinni ja pääpaino on olemassa olevan toiminnan kehittämisessä. Yrittäjät naulaavat tulevaisuuden suunnitelmansa seuraavasti:

– Järkevää tekemistä taloutta ja kannattavuutta tarkkaillen. Realistisin silmin ja pienin askelin eteenpäin.

Tirrosen vanhemmat ovat yhä tilan touhussa mukana, lisäksi on yksi ulkopuolinen työntekijä. Tällä vahvuudella on tarkoitus myös selvitä lähitulevaisuus suoramyyntiä myöten. Maito- ja lihatuotteiden myynnille on löydettävissä kannattavuutta, kun se tehdään omana työnä.

Tämän vuoden alussa yrittäjät saivat lisää mietittävää, kuin Fazer ilmoitti harkitsevansa meijeriliiketoiminnan lopettamista Kouvolan Korialla. Jos tämä toteutuu, tankkiautolle pitää löytää Koivumäen tilalta uusi suunta.

Eläinten terveys ja hyvinvointi sekä laadukkaat tuotteet ovat Tirrosen ja Lantan kulmakivet kaikessa toiminnassa. Suomalaiselle ruualle on aina ostajansa, oli maailmantilanne mikä tahansa. Suoramyynnillä on Lantan mielestä myös oma pieni kaupanpäällisensä tarjottavana.

– Asiakkaat pääsevät samalla pienelle elämysmatkalle maatilalle, missä he näkevät eläimiä ja voivat kokea maito- ja lihatilan arkea läheltä.

Essi Lantan ja Teemu Tirrosen vinkit suoramyyntiä miettiville

● Ottakaa faktat tarkasti selville, mitä kaikkea toiminta edellyttää.
● Kysykää suoramyyntiä jo harjoittavilta käytännön kokemuksia, miten homma toimii ja mihin tulee kiinnittää huomiota.
● Tutkikaa, onko lähialueella jo samoille tuotteille tuottajia eli kartoitus markkinoista ja kilpailutilanteesta.
● Miettikää toimitusketjut ja resurssit sekä suhteuttakaa toiminta niihin.
● Pienin askelin alkuun ja sen jälkeen kannattavasti kasvuun, jos rahkeet riittävät.

Jaa artikkeli