Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Pörheäturkkisten kyyttöjen lämmin hengitys höyryää aamupäivän pakkasilmassa. Lumi pöllyää, kun valpas lauma nelistää aitauksen portille emäntä Laura Heikkilää vastaan. Pukkilalaisella Arvilan tilalla on 47 kyyttöä, joista parikymmentä emolehmää. Idyllistä pihapiiriä elävöittävät myös suomenhevoset Lumi ja Uljas. Lampaat, poni sekä kanat ja kukko pysyttelevät navetan lämpimissä.
Arvilan tilan juuret ulottuvat vuoteen 1672. Nykyisen isännän Arvi Heikkilän vanhemmat luopuivat lypsykarjasta 80-luvulla, ja luonnonmukaiseen viljelyyn pellot siirtyivät liki 30 vuotta sitten. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2016.
– Halusimme alkuperäiskarjaa, muuten emme olisi tähän ehkä lähteneet. Luomussa kyytöt ovat olleet melkein alusta lähtien, pariskunta kertoo.
Tilan johtotähtenä on kyyttöjen eli itäsuomenkarjan harvinaisen geeniperimän säilyttäminen ja ruuan tuottaminen eettisin ja ekologisin periaattein.
Viljelyssä on luomunurmea ja -härkäpapua sekä sopimusviljeltyä puhdaskauraa, joka myydään Kinnusen myllylle Utajärvelle.
– Viime vuonna kokeilimme myös tattaria. Se onnistui niin hyvin, ettei ole poissuljettua, vaikka jatkaisimme sen viljelyä, Arvi sanoo.
Kesäisin kyytöt syövät villiruokaa luonnonlaitumilta, talvisin niille tarjotaan nurmesta korjattua luomuapilasäilörehua ja -heinää. Nuorkarjan lisärehuna on luomukauraa ja -härkäpapua.
Lihantuotannon ja viljelyn lisäksi pienellä tilalla tarvitaan liitännäiselinkeinoja. Pihapiirissä olevaa, liki satavuotiasta Vähätupaa vuokrataan matkailijoille. Airbnb-palvelu sekä puskaradio ovat osoittautuneet tepsiviksi markkinointikanaviksi.
– Kesäaikoina mökki on melkein koko ajan täynnä. Muun muassa polttariporukat ovat löytäneet tänne. Olemme järjestäneet vieraille pienimuotoista ohjelmaakin, mutta monille riittää jo se, että ympärillä näkyy koko ajan eläimiä, Laura kertoo.
Pariskunta tapasi toisensa aikoinaan Helsingissä, missä Laura opiskeli eläinlääkäriksi ja Arvi agronomiksi. Akateemisia taitoja hyödynnetään maatalouden rinnalla. Laura työskentelee osa-aikaisena tarkastuseläinlääkärinä Ruokavirastolla ja Arvi tekee tiloille kirjanpitoa.
Uhanalaisia kyyttöjä on Suomessa vajaat 2 000. Laura toteaa, että heidän tilallaan rodun ylläpito perustuu siihen, että lihaa saadaan kaupaksi. Vasikat kasvatetaan omista emolehmistä, joista ne vieroitetaan puolivuotiaina. Teuraaksi eläimet viedään parivuotiaina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Pientila Holckin burgeribisneksen tarina alkoi pop up -grillistä. Avaimina menestykseen ovat eettinen lihantuotanto, lähiruuan laatu, yhteistyö ja asiakkaiden kohtaaminen.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
