Jalasjärvelle avautuu piakkoin biokaasun tankkausasema. Alamarttila Oy jauhaa sähköä ja polttoainetta lehmien ja sikojen lannasta.
Lähes kaksi vuotta moitteetta pyörinyt biokaasulaitos on saanut Alamarttila Oy:n yrittäjät Kyösti, Saara ja Matti Marttilan vakuuttumaan energiainvestoinnin järkevyydestä.
– Investoinnin tavoitteena oli energiantuotannon lisäksi lannan käsittelyn helpottaminen. Nyt lannan kanssa ei tarvitse enää turhaan läträtä. Levittäminen on helpompaa ja typpi on kaasutuksen jälkeen kasveille nopeammin käytettävässä muodossa, Kyösti perustelee.
– Hajut ovat myös vähentyneet. Lietteenlevityspäivän jälkeen ei ole enää pää kipeä, Matti täydentää.
Oikealla oleva CHP-generaattori jauhaa sähköä keskimäärin 100 kilowatin teholla. Vasemmalla näkyvä kaasun jalostusyksikkö puhdistaa metaanin liikennepolttoaineeksi.
12 000 kuutiota lietettä
Lannan käsittelyllä on suuri vaikutus tilan kannattavuuteen, sillä 1 200 paikan lihasikalasta ja kolmen lypsyrobotin navetasta tulee 12 000 kuutiota lietettä vuodessa. Lisäksi kuivikepohjainen umpilehmäpihatto tuottaa 800 kuutiota kuivalantaa.
Kaikki lietteet johdetaan 2 400 kuutiometrin reaktoriin. Joskus syötteeksi kipataan kuivalannan lisäksi ylivuotista tai pilaantunutta rehua.
– Syötteiden yhdistelmä on kaasuntuotannon kannalta hyvä. Sianlanta on kuin dynamiittia. Siitä irtoaa reilusti metaania jo muutamassa tunnissa. Kuivalantaa pudotellaan syötteiden joukkoon muutama kauhallinen päivässä, Kyösti kertoo.
Päätös biokaasuinvestoinnista oli omistajille helppo. Nuorempaa polvea edustava Matti Marttila, 25, innostui bioenergiasta jo agrologiopinnoissaan.
– Ei tuo kupu pellon reunalla silti mikään automaattinen kultakaivos ole. Reaktorin ruokkiminen vaatii samanlaista huomiota kuin huippukarja. Mitä tahansa tavaraa reaktoriin ei kannata laittaa, jos haluaa saada sieltä kaasua, Matti painottaa.
Alamarttilassa tuotetaan biokaasulla 860 000 kilowattituntia sähköä vuodessa. Tilan oma kulutus on 450 000 kilowattituntia. Iso osa sähköstä meneekin myyntiin.
Matti Marttila tankkaa biokaasukäyttöiseksi muutettua, 20 vuotta vanhaa Valtraa. Valtralla vedetään apevaunua ja ajetaan muutakin nurkka-ajoa.
Sauterin tekniikka vakuutti
Marttilat tutustuivat hankintaa tehdessään useampien valmistajien biokaasulaitoksiin.
– Sauterin laitteisto vakuutti minut Saksan vierailulla. Tykästyin Sauterin pelkistettyyn tekniikkaan. Reaktorissa ei ole lainkaan mekaanisia sekoittimia. Lantaa kierrätetään pumppujen avulla. Lanta viipyy reaktorissa hieman pidempään, jolloin siitä saadaan kaasu irti ilman mekaanista sekoitusta, Kyösti kertoo.
Sauter Biogasin laitoksille on tyypillistä iso reaktori. Isoa reaktoria tarvitaan, koska lanta saa kaasuuntua reaktorissa melko pitkään.
– Lanta viipyy reaktorissa keskimäärin 50 päivää. Pitkä viipymä tarvitaan, koska kuivalannassa on pitkiä kuituja, joiden pilkkoontuminen kestää. Muiden valmistajien laitteissa viipymä on lyhyempi, sillä niissä syötteet pilkotaan mekaanisesti pienemmiksi.
Laitteiston käynnistys kesällä 2021 sujui yrittäjien mukaan ongelmitta. Jo muutaman päivän päästä alkoi muodostua metaania.
Laitos on vastannut odotuksia. Kaasua ja energiaa on saatu luvattu määrä. Tedomin kuusisylinterinen turboahdettu CHP-generaattori jauhaa kaasusta sähköä. Sen rinnalla on Oilonin kaasukattila ja Ophi Technologiesin valmistama liikennebiokaasun jalostusyksikkö.
Laitoksen huoltotarve on ollut vajaan kahden vuoden aikana hyvin vähäinen. Generaattoriin vaihdetaan öljyt 1 200 tunnin välein. Joskus lietteen joukkoon on päässyt kuiviketurpeen mukana puun kappale, mikä on vaatinut suuttimen irrotuksen. Prosessin loppupäässä rikkivetyä poistava aktiivihiilipanos pitää vaihtaa silloin tällöin.
Reaktorin kuvun vaihto tulee eteen arviolta 10–15 vuoden päästä. Reaktorin pohjalle kertyy väkisinkin hienoa maa-ainesta, mutta siitä ei pitäisi tulla ongelmia, koska säiliön sisällä ei ole sekoittimia.
Alamarttilan tilan navetan ja sikalan lanta kaasutetaan vihreäkupuisessa reaktorissa sähköksi, lämmöksi ja liikennepolttoaineeksi. Reaktorin edessä on tekninen tila, jossa sijaitsevat generaattori, kaasukattila ja liikennekaasun jalostusyksikkö. Tankkausasema ja uusi sähköpääkeskus sijaitsevat lähimpänä tietä. Tilan alueelle on rakennettu uusi sähkö- ja kaukolämpöverkko.
Luvat liikennekaasuun
Biokaasulaitteisto sähkön ja lämmön tuotantoon maksoi noin miljoona euroa. Summaan sisältyvät lieteputket, sähkökeskus, sähkökaapelit ja lämpökanaalien veto talouskeskuksen alueelle. Ajoneuvobiokaasun tuotanto vaati vielä noin 600 000 euron lisäinvestoinnin. Takaisinmaksuajaksi investoinnilleen yrittäjät ovat laskeneet kymmenisen vuotta.
– Liikennepolttoaine pitää puhdistaa, paineistaa, kuivata ja hajustaa. Liikennebiokaasu paineistetaan 250 baariin. Liikennebiokaasun varastointi on kallista, sillä pelkkä siirtokontti maksaa yli 100 000 euroa, Kyösti selventää.
Liikennepolttoaineen tuotanto on lisäkulujen vuoksi hankalaa saada kannattavaksi pienemmillä tiloilla, vaikka biokaasulaitokseen saakin 50 prosentin investointituen.
Yksi tilan traktoreista on muunnettu biokaasukäyttöiseksi. Kaksikymmentä vuotta vanhalla Valtralla vedetään apevaunua. Biokaasutraktori sopii hyvin tilan sisäiseen ajoon. Silloin biokaasu riittää hyvin, toisin kuin raskaissa peltotöissä.
Toukokuun alussa Marttilat odottelivat vielä Tukesin lopullista lupaa liikennebiokaasun myyntiin.
– Polttoainepuolella on paljon byrokratiaa ja sen kanssa joutuu hieman painimaan. EU-tasolta tulleista uusiutuvien polttoaineiden kestävyyskriteereistä (RED II) tuli lisää kirjanpitotyötä. Jos liikennebiokaasun raaka-aineet eivät täytä direktiivin vaatimuksia, joutuu polttoaineesta maksamaan korkeamman veron, Kyösti sanoo.
Alamarttilan tilan energiainvestoinnit eivät jääneet biokaasulaitokseen. Viime vuonna nuorkarjapihaton katolle asennettiin 80 kilowatin aurinkovoimala. Sekin on toiminut hyvin. Aurinkovoimalan asentamista yrittäjät luonnehtivat erittäin helpoksi.
Toiselle biokaasureaktorillekin on jo hyväksytty investointitukipäätös. Päätöstä reaktorin rakentamisesta yrittäjät eivät ole kuitenkaan vielä tehneet.
Alamarttila Oy
JALASJÄRVI● Omistajat: Kyösti, 52, Saara, 53 ja Matti Marttila, 25.
● Historia: Alamarttila Oy perustettu v. 2022, kun Matti tuli mukaan osakkaaksi. Alamarttilaa edelsi Picnus Oy 2005–2021, Kyösti osti tilan sukupolvenvaihdoksessa 1989.
● Eläimet: 170 lehmää vuonna 2009 valmistuneessa kolmen lypsyrobotin pihatossa, nuorkarjaa 180, 1 200 lihasikapaikkaa.
● Hehtaarit: Viljelyalaa 600 hehtaaria.
● Työvoima: Omistajien lisäksi kaksi vakituista työntekijää, kesällä harjoittelijoita.
● Liikevaihto: 1,7 milj. euroa.
