Euroopassa viljelijöiden saatavilla on jo vakuutuksia, joilla voidaan suojautua sään ääri-ilmiöiltä. Suomessakin tiedostetaan uudenlaisen vakuutusturvan tarve.
Suomessa elettiin poikkeuksellisen kuumaa ja kuivaa ajanjaksoa, kun vakuutusyhtiö LähiTapiola ja Ilmatieteen laitos pitivät kesäkuun alussa yhteisen mediatilaisuuden ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä maa- ja metsätaloudellemme.
Hellepäivien lukumäärän uudeksi toukokuun ennätykseksi oli kirjattu 16. Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,8 astetta korkeampi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta.
Maailmanlaajuinen ilmastonmuutos on kiihtymässä, tutkijat arvioivat. Napa-alueet sulavat ennustettua nopeammin. Hydrologisen kierron muuttuessa äärimmäisiä säätilanteita esiintyy yhä useammin.
– Tämä on vasta alkua. Muutoksia on luvassa lisää, totesi tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta.
Kasvukauden riskit kasvavat, tuholais- ja metsäpaloriskit samaten. Metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen LähiTapiolalta näytti karmaisevia kuvia kaarnakuoriaisten tuhoamista kuusikoista Itävallassa ja Italiassa. Suomenkin ilmasto on muuttumassa entistä otollisemmaksi tuhohyönteisille.
LähiTapiolan teettämässä viljelijäkyselyssä 75 prosenttia vastaajista arvioi sään ääri-ilmiöiden lisääntyneen Suomessa. Kyselyyn vastasi yli 600 suomalaisviljelijää. 85 prosenttia heistä koki, että maataloudessa on sääriskejä, joilta he eivät pysty tällä hetkellä suojautumaan.
Yli puolet ilmoitti olevansa kiinnostuneita vakuutuksista, joilla voisi suojautua sään ääri-ilmiöiltä. 72 prosenttia vastaajista yhtyi väittämään, että maatalouden sääriskien hallintaan tarvitaan uusia, innovatiivisia vakuutustuotteita.
Monissa Euroopan maissa viljelijöillä on jo mahdollisuus ottaa vakuutus sääilmiöistä aiheutuvien satoriskien hallintaan. Suomessa ei, ainakaan vielä.
– Tämä on harmillinen tilanne, johon etsimme ratkaisuja PIISA-hankkeessa. Haluamme herättää asiasta keskustelua ja kuulla, minkälaisilta sääilmiöiltä viljelijät haluaisivat suojautua vakuutuksin, maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä LähiTapiolalta lausui.
PIISA on Ilmatieteen laitoksen koordinoima EU:n tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää vakuutusinnovaatioita osana ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa ja siten pienentää muutoksesta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Vuonna 2026 päättyvään hankkeeseen osallistuu yhteensä 12 eurooppalaista toimijaa viidestä eri maasta.
LähiTapiolassa on visioitu uudentyyppistä sääilmiövakuutusta maanviljelijöille. Siitä maksettaisiin ennalta sovittu korvaus, jos vakuutusehtojen mukainen vahingollinen sääilmiö toteutuu. Ilmiö todennettaisiin Ilmatieteen laitoksen tai tilan oman sääaseman tietojen perusteella.
Vahinkoa ei käytäisi tarkastamassa. Siksi sääilmiövakuutus olisi halvempi kuin perinteinen vakuutus, joka perustuu todennetun vahingon korvaamiseen.
Sääilmiövakuutuksesta viljelijä voisi saada korvauksen, vaikkei vahinkoa oikeasti tapahtuisi. Vastaavasti korvaus jäisi saamatta, mikäli vakuutus ei kattaisi toteutunutta sääilmiötä. Ensin mainittu mahdollisuus mietityttää vakuutusyhtiötä, jälkimmäinen viljelijöitä.
Vanhan satovahinkojärjestelmän perään ei keskinäisessä vakuutusyhtiössä haikailla.
– Toimintamalli, jossa valtio tekee jälkikäteen poliittisia päätöksiä viljelijöiden auttamiseksi, on hidas ja epäselvä. Euroopassa ollaan siirtymässä sääilmiövakuutuksiin, joihin saa valtiolta vakuutusmaksutukea, Myyrä kertoi.
Hyönteistuhovakuutuksia on tarjolla suomalaisillekin metsänomistajille, mutta kovin kysyttyjä ne eivät vielä ole olleet.
Sään ääri-ilmiöt yleistyvät samaan aikaan kun tilakoot kasvavat ja tuotanto keskittyy. Maataloudesta on muodostumassa iso riskikeskittymä, mikä näkyy investointien määrän vähenemisenä.
– Haluamme jatkossakin antaa suojaa vahinkoriskeiltä, joihin asiakkaamme kokevat tarvitsevansa vakuutuksia. Samalla kannustamme ennakoimaan riskejä saatavilla olevan tutkimustiedon avulla. Vakuutusten tulisi olla viimeinen riskienhallintakeino, LähiTapiolan chief underwriter Lari-Pekka Kyllönen linjasi.
Tutkimustiedon seurannan ja hyödyntämisen tärkeyttä painotti myös Ilmatieteen laitoksen Hilppa Gregow.
– Tieto muuttuu ja skenaariot päivittyvät nopeaan tahtiin. Nyt skenaariotarkastelu on tulossa myös vakuutusmaailmaan, mikä tuo ehkä mahdollisuuden vakuuttaa tulevaisuutta uudella tavalla, hän sanoi.
Marika Makkonen peräänkuulutti metsäammattilaisilta vahvempaa neuvontaroolia ja metsänomistajilta omaa aktiivisuutta.
– Heidän täytyy käydä metsissään katsomassa, näkyykö kuusenrungoissa reikiä.
PIISAn hankekoordinaattorina toimiva Gregow odottaa, että kahden vuoden sisällä ensimmäisiä sääilmiövakuutuksia olisi tarjolla Suomessakin. LähiTapiolan Myyrä piti uusien vakuutustuotteiden luomista isona haasteena. Kulttuurin ja ajattelutavan on muututtava niin vakuutusyhtiöiden ja valtion kuin asiakkaidenkin suunnalla.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Maatilaansa aktiivisesti kehittävillä maatalousyrittäjillä on usein tavoitteena kasvattaa pelto- ja metsäpinta-alaa lisämaakaupoilla. Tilanne on kuitenkin haastava, jos tuotannon kannattavuus on heikko.
Löytyykö Suomesta elinvoimaisia maatiloja? Maatalousyritysten heikentynyt kannattavuus on ollut paljon esillä viime vuosina. Se ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Omistajanvaihdos on maatilayrityksen elinkaaren tärkeä virstanpylväs. Se vaatii pitkän aikavälin suunnittelua, useiden samanaikaisten tekijöiden huomioimista ja oikeita päätöksiä. Kahta samanlaista maatilaa ja yrittäjää tuskin on, joten tarvitaan ylisukupolvista strategiaa.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
