Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Maatalouskonemessut tarjosi tällä kertaa myös traktoriuutuuksia, joista erityisesti Valtran uusi T-sarja aiheutti kuhinaa osastolla. Uutta sarjassa on ML180 + PS10 powershift -vaihteisto, etuakselin jousitus, Active-kyynärnoja, käyttöliittymä ja ohjelmisto, joka pohjautuu Trimblen PtX-tietokantaan.
236B-mallin hinta CVT-vaihteistolla on perusvarustein 264 400 euroa verollisena. Varustaminen etunostolaitteella ja -voimanotolla sekä automaattiohjauksella tuo lisähintaa vähintään 50 000 euroa.
Myös Deutz-Fahr on uusinut suuremman pään 8-sarjansa. Uutta on muun muassa FTP-moottori, uudistettu ohjaamo sekä käyttöliittymä ja ohjelmisto.
340-hevosvoimaisen 8340 TTV Warriorin 332 575 euron hintaan kuuluu muun muassa etunostolaite ja -voimanotto sekä Smart Farming -automaattiohjaus päisteautomatiikalla.
Fendtin pienemmässä 300-sarjassa on Dynamic Performance -ominaisuus, joka lisää tehoa 10 hevosvoimalla automaattisesti aina kun voimansiirto tunnistaa lisääntyneen tehontarpeen. Verolliset hinnat perusvarustein alkavat 311 Vario Gen5 -mallin 164 000 eurosta 314-mallin 260 000 euroon.
Näyttelyn AgriInno-innovaatiokilpailun voitti Nokian Renkaiden älyrengas Intuitu 2.0. Nokian raskaiden renkaiden tuotepäällikkö Matthew Crocker kertoo, etteivät monet uskalla käyttää matalapainerengasta tarpeeksi matalalla paineella, vaikka rengas on siihen optimoitu.
– Silloin ison investoinnin hyödyt jäävät saamatta: tehokkaampi työskentely, pienemmät polttoainekulut ja vähäisempi riski maan tiivistymiselle.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
Metsäojituksella on yli kolminkertaistettu suopuustojen kasvu. Nyt suometsät käsittävät noin neljänneksen Suomen puuvarannosta ja metsien vuosittaisesta kokonaiskasvusta. Suomen puustoisia soita on ojitettu lähes sata vuotta. Ojitusta on kokeiltu ja tutkittu jo pitkään ennen sitä.
