Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Kaukaa katsottuna se näyttää tavalliselta hinattavalta Amazonen kasvinsuojeluruiskulta, mutta tarkempi tarkastelu paljastaa sen perään asennetun Einböckin 230 litran piensiemensäiliön.
Kylvölaite on ollut käytössä kolme kesää, ja sillä on urakoitu jo noin 740 hehtaaria.
– Täytyy myöntää, että laite on herättänyt positiivista huomiota ja muutamia kiinnostuneita puhelinsoittojakin on tullut, idean isä Jimi Sikiö kertoo.
Maataloustyöt ja erityisesti koneet ovat kulkeneet 26-vuotiaan Sikiön mukana pienestä pitäen. Armeijasta päästyään konetöistä tuli hänelle ammatti. Urakointi alkoi laskutusperiaatteella ja oma konekanta alkoi kasvaa. Ensin tuli hankittua traktori, sitten kaivinkone ja nyt kalustoa on myös yhteisomistuksessa.
Ajatus uudesta yhdistelmäkoneesta syntyi käytännön tarpeesta. Omilla pelloilla ja naapuritilalla oli käytetty kerääjäkasveja, jotka kylvettiin joko varsinaisen kylvön yhteydessä tai myöhemmin haralla pintaan.
– Kun kerääjäkasvi kylvettiin varsinaisen kylvön yhteydessä, saattoi se kasvaa liian voimakkaasti ja haitata satokasvia. Aloin pohtia vaihtoehtoa, jossa kerääjäkasvi kylvettäisiin kasvukaudella tehtävän ruiskutuksen yhteydessä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
Kun aloitin maa- ja metsätalouden opinnot 1960-luvun lopulla, maatilojen keskimääräinen peltopinta-ala oli kahdeksan hehtaaria. Lypsylehmiäkin oli suurin piirtein kahdeksan taloutta kohden. Tilojen toimintaa tuettiin valtiollisilla tuloratkaisuilla, ja metsät toimivat tuotannon investointipankkina. Yliopiston opetusohjelmaan tuli vahvasti mukaan koneiden tekniikka ja käyttö, koska se kehityssuunta nähtiin välttämättömänä. Hitaasta muutoksesta huolimatta Suomi ajautui 1960-luvulla ylituotanto-ongelmiin. Syntyi voi- ja…
