Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Jos kuviossa on erityisiä luontoarvoja, suojelu voi olla paras ratkaisu. Jos taas metsä on puuntuotannossa, sitä pitää hoitaa tavoitteellisesti, tehokkaasti ja tutkittuun tietoon nojaten monimuotoisuutta ja tulevaisuuden riskejä unohtamatta. Näin Sauli Brander linjaa omia metsänhoitokäytäntöjään.
Brander työskentelee tällä hetkellä Metsä Groupissa puunhankinnan ja metsäpalvelujen asiakkuusjohtajana ja vastasi aiemmassa työtehtävässään vuosien ajan UPM:n metsäomaisuudesta Suomessa.
Vuosikymmenten työura näkyy siinä, miten hän puhuu omista metsistään. Metsä ei ole irrallinen omaisuuserä vaan pitkäjänteinen kokonaisuus, jossa jokainen päätös vaikuttaa vuosikymmenten päähän.
– Koetan kasvattaa metsäni kestäväksi, jotta se pärjää esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden kanssa, Brander sanoo.
Tärkeimmäksi yksittäiseksi työvaiheeksi Brander nostaa taimikonhoidon, jossa tehdään metsän ensimmäiset ja monesti ratkaisevat valinnat.
– Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito turvaa tulevia hakkuutuloja, parantaa kasvatettavien puiden laatua ja auttaa metsää sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon.
Branderin omissa metsissä taimikko käydään yleensä läpi kahdessa vaiheessa. Ensin tehdään varhaisperkaustyyppinen työ, jossa poistetaan kasvatettavia taimia haittaavaa vesakkoa, mutta jätetään samalla hyviä siemensyntyisiä rauduskoivuja. Myöhemmin seuraa varsinainen taimikonhoito.
Varhaisperkauksen ajoituksessakin Brander katsoo yksityiskohtia. Hän pyrkii tekemään työn silloin, kun lehti on juuri puhjennut.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Laskelmaesimerkki vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
