Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut luonnontuotteiden keruusta ja sen tuomasta lisätulomahdollisuudesta. Metsien monikäyttö ansaintamielessä on kuitenkin vielä vähäistä.
Tutkija Hanna Muttilainen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan metsänomistajien näkemyksiä luonnontuotealalta ja sitä, millaisia haasteita tuotannossa on. Tarkastelussa olivat myös metsänomistajien motiivit lähteä luonnontuotealalle, metsänomistajien verkostot sekä näkemykset metsien luomukeruualueiden sertifioinnista.
Luonnontuotteet ovat joko jokaisenoikeuksiin kuuluvia marjoja ja sieniä tai sitten erikoistuotteita, jotka vaativat maanomistajan luvan keräämiseen, kuten mahla, kerkkä, pakuri ja havut.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsän omistamiselle on monta muotoa. Osakeyhtiömuotoinen omistus tarjoaa metsänomistajalle joitain etuja, ja usein sitä harkitaan verotuksellisista syistä. Metsävähennystä ei voi hyödyntää oy-metsässä.
Metsämaiden lannoituksia voi tehdä ensiharvennusikäisistä aina päätehakkuita lähestyviin metsiin saakka. Taloudellinen hyöty on selvä, ja lisäksi lannoitettu metsä sitoo enemmän hiiltä.
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Rauhalan luomutila Hämeenlinnan Hauholla on Suomen ensimmäisiä haskap- eli hunajamarjatiloja. Superterveellinen marja vapautui EU:ssa elintarvikekäyttöön vasta vuonna 2018, mutta kiinnostus sitä kohtaan on ollut suurta.
Runsaille tuotantopanoksille saatu huono vastine laittoi Hermanni Lallukan miettimään muita vaihtoehtoja. Marttilan tila Kuusankoskella siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon vuonna 2016. Ratkaisu oli oikea.
Hyvällä maan rakenteella varmistetaan hyvä sato ja hallitaan riskejä. Maan rakenne on helppo tutkia kotikonstein. Paras aika tutkimiseen on syksy.
Rikkakasveja voi torjua tehokkaasti myös ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tarjolla on laaja valikoima rikkakasveja mekaanisesti kurittavia koneita.
Ojan tilan kasvinviljelyä nuotittaa kunnianhimoisuus – tavoitteena on tuottaa suuria ja laadukkaita satoja. Tässä on onnistuttukin, sillä viime vuonna tuli voitto Pro Ruis Ry:n Ruismestari-kisassa 8 500 kilon keskisadolla.
Uudet teknologiset menetelmät voivat helpottaa maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaa. BioMonitor4CAP-hankkeessa testattu teknologia herätti kiinnostusta. Hanketutkimuksessa haastateltiin viljelijöitä ja neuvojia Suomessa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa.
