Kokoaan suurempi rankakone
Piskuinen Jobo ST35 Rabbit on maailman pienin sarjavalmisteinen sykeharvesteri. Silti se on täysverinen karsiva koura myös ensiharvennuksille.
Artikkeleissa käsitellään metsänhoidon parhaita käytäntöjä, joiden avulla voi edistää metsän kasvua ja terveyttä. Osiosta saa tietoa metsän harvennuksesta, taimikon hoidosta ja muista metsän kasvatusvaiheista, jotka auttavat ylläpitämään metsän tuottavuutta pitkällä aikavälillä.
Piskuinen Jobo ST35 Rabbit on maailman pienin sarjavalmisteinen sykeharvesteri. Silti se on täysverinen karsiva koura myös ensiharvennuksille.
Kehittyneen teknologian kuten tekoälyn ja koneoppimisen avulla on mahdollista tunnistaa hyönteistuhoja jo ennen ihmissilmää tai kartoittaa myrskyn aiheuttamia puustovahinkoja.
Kun taimikot ehtivät muuttua tiheiköiksi, tietää se lisätyötä ja kustannuksia. Metsäkeskuksen Tiheiköstä metsäksi -työnäytöksessä esiteltiin vaihtoehtoja pusikoituneen nuoren metsän hoitoon.
Metsätuhot vuonna 2022 -raportti vahvistaa kuivuuden ja kuumuuden lisäävän etenkin sienten ja hyönteisten esiintyvyyttä sekä niiden aiheuttamia tuhoja.
Hankintahakkuut omalla kalustolla kannattavat pystykauppoja paremmin, jos puustoa ja pinta-alaa on riittävästi.
Metsäpuiden jalostuksella on saavutettu merkittäviä parannuksia puuston kasvuun ja laatuun. Jalostettua siemen- ja taimimateriaalia käyttämällä luodaan puskuria myös ilmastonmuutoksen varalta.
Käpyjen karistuskausi tietää Suomen kolmelle karistamolle kiirettä. Tähtäin huippulaatuiseen metsäpuun siemeneen otetaan jo käpyjenkeruussa siemenviljelyksiltä.
Turvemaiden rooli ilmastonmuutoksessa on viime aikoina ollut tapetilla. TURNEE-hankkeessa Soinin Naarasnevalla otetaan selvää, miten suonpohjan metsitys vaikuttaa hiilensidontaan ja päästöihin. Tärkeänä työkaluna on jatkuvatoiminen mittausasema.
Metsähallituksen suurhakkuut 1950- ja 60-luvuilla näkyivät harvennuspuun hyökyaaltona. Nyt Osaran aukioille syntyneiden metsien päätehakkuukierros on käynnistynyt ja se painottuu vuosikymmenille 2020 ja 2030.
Sekametsän perustamisessa kannattaa hyödyntää luontaisesti syntyvää lehtipuustoa. Samalla säästyy rahaa ja työtunteja niin uudistamisessa kuin taimikonhoidossakin. Tutkimusta sekametsien kasvatuksesta on jo käynnistetty.
Suomen metsät kuusettuvat voimakkaasti. Yksilajinen metsä on kuitenkin alttiimpi sairastumaan ilmaston lämpenemisen ja uusien tuholaisten paineessa. Monokulttuuri heikentää myös luonnon monimuotoisuutta. Uusia puulajeja tarvitaan kotoisten rinnalle.
Metsäkanalintujen elinympäristöä voi kohentaa pienin metsänhoidollisin keinoin ja samalla edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsänomistajalle riistametsänhoito ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia eikä verota metsän tuottoa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.