Siirry sisältöön

Monta tapaa trimmata tiheiköt kasvukuntoon

Kun taimikot ehtivät muuttua tiheiköiksi, tietää se lisä­työtä ja kustannuksia. Metsä­keskuksen Tiheiköstä metsäksi -työnäytöksessä esiteltiin vaihto­ehtoja pusikoituneen nuoren metsän hoitoon.

Jaa
Tältä näyttää vuosi sitten toteutettu ensi­harvennus Ulvilan Ravanissa. Kohteelta on kerätty energiapuut pois.

Perusta laatupuiden hyvälle kasvulle luodaan taimikoiden ja nuoren metsän oikea-aikaisella hoidolla. Silti uudistusalojen taimikonharvennukset usein viivähtävät, samoin kuin nuoren metsän hoito ja ensiharvennukset. Valtakunnan metsien 12. inventointitulosten mukaan taimikonhoitorästejä on yli 700 000 hehtaaria. Hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesta taimikonhoitotarpeesta toteutuu koko maassa vuosittain arviolta vain vähän yli puolet, siitäkin huolimatta, että kemera-tuilla tuetaan molempia työlajeja.

Kun asiat pitkittyvät, ne myös mutkistuvat. Jos taimikonhoito viivästyy ja nuori metsä joutuu odottamaan sahanterää useita vuosia, työ käy kalliiksi, aikaa vieväksi ja tympeäksi tehdä.

,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Kasvava metsä sitoo hiiltä

    Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennus­hakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

    Tilaajille

  • Kova kysyntä tyhjentää klapivarastot

    Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Itse sopivaksi räätälöity viljely­järjestelmä

    Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljely­riskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseen­alaistanut perinteiset viljely­tavat ja kehittänyt tilalleen ja nyky­olo­suhteisiin sopivan oman viljely­järjestelmän.

    Tilaajille

  • Mistä raha tulee maatiloille?

    Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myynti­tulot laskivat kolme prosenttia edellis­vuodesta, kun taas metsän­myynti­tulot nousivat, samoin tulotuet maksatus­siirtymien vuoksi. Myös sivu­ansio­tuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.

    Tilaajille

  • Mikä on marginaali­vero?

    Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.

    Tilaajille

  • Mihin velkaa, milloin ja miksi?

    Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulko­puoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.

    Tilaajille
Kaikki jutut