Lopen Läyliäisessä sijaitsee Suomen metsänjalostuksen keskus, Haapastensyrjä, jossa tehtävä työ luo perustaa kasvavalle, kestävälle ja laadukkaalle tulevaisuuden metsälle. Vuosikymmeniä jatkuneen jalostustyön ansiosta metsän uudistamiseen on tarjolla korkeatasoista ja monimuotoista siemen- ja taimiaineistoa.
Kevät ja kesä ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) koetoiminta-asemalla Haapastensyrjässä kiireistä, tarkkaan aikataulutettua aikaa. Kymmenet käsiparit ahertavat muovihuoneissa, taimipalstoilla ja koekentillä. Arkisiin toimiin kuuluu kylvämistä, istuttamista, puiden oksien ja neulasten leikkuuta, kitkemistä, varttamista ja koulimista.
Oma erityinen työnsä on risteyttäminen, jota tehdään sekä metsissä että kasvihuoneissa. Emikukinnot pussitetaan juuri ennen kukinnan alkamista. Kun aika on oikea, tehdään pölytys perimältään laadukkaan isäpuun siitepölyllä pientä ruiskua apuna käyttäen. Pölyttymisen jälkeen pussi poistetaan, ja käpyjen valmistuttua ne kerätään siementen karistusta varten. Myöhemmin siemenet kylvetään ja niistä kasvatetaan uusia taimia kenttäkokeisiin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennushakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
