Siirry sisältöön

Lopella luodaan tulevaisuuden metsää

Lopen Läyliäisessä sijaitsee Suomen metsän­jalostuksen keskus, Haapastensyrjä, jossa tehtävä työ luo perustaa kasvavalle, kestävälle ja laadukkaalle tulevaisuuden metsälle. Vuosi­kymmeniä jatkuneen jalostus­työn ansiosta metsän uudistamiseen on tarjolla korkeatasoista ja monimuotoista siemen- ja taimiaineistoa.

Jaa
Kloonitaimia voidaan tuottaa laboratoriossa mikrolisäyksellä, jossa pienistä kasvinosista kasvatetaan uusia yksilöitä hyytelöa­lustalla.

Kevät ja kesä ovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) koetoiminta-­asemalla Haapastensyrjässä kiireistä, tarkkaan aikataulutettua aikaa. Kymmenet käsiparit ahertavat muovihuoneissa, taimipalstoilla ja koekentillä. Arkisiin toimiin kuuluu kylvämistä, istuttamista, puiden oksien ja neulasten leikkuuta, kitkemistä, varttamista ja koulimista.

Oma erityinen työnsä on risteyttäminen, jota tehdään sekä metsissä että kasvihuoneissa. Emikukinnot pussitetaan juuri ennen kukinnan alkamista. Kun aika on oikea, tehdään pölytys perimältään laadukkaan isäpuun siitepölyllä pientä ruiskua apuna käyttäen. Pölyttymisen jälkeen pussi poistetaan, ja käpyjen valmistuttua ne kerätään siementen karistusta varten. Myöhemmin siemenet kylvetään ja niistä kasvatetaan uusia taimia kenttäkokeisiin.

,

Saako olla lisää

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Kasvava metsä sitoo hiiltä

    Metsien hiilensidontaa voi parantaa tekemällä taimikonhoitotyöt ajallaan, välttämällä voimakkaita harvennus­hakkuita ja lykkäämällä metsän uudistamista, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jari Hynynen.

    Tilaajille

  • Kova kysyntä tyhjentää klapivarastot

    Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.

    Tilaajille

Uusimmat jutut

  • Itse sopivaksi räätälöity viljely­järjestelmä

    Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljely­riskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseen­alaistanut perinteiset viljely­tavat ja kehittänyt tilalleen ja nyky­olo­suhteisiin sopivan oman viljely­järjestelmän.

    Tilaajille

  • Mistä raha tulee maatiloille?

    Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myynti­tulot laskivat kolme prosenttia edellis­vuodesta, kun taas metsän­myynti­tulot nousivat, samoin tulotuet maksatus­siirtymien vuoksi. Myös sivu­ansio­tuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.

    Tilaajille

  • Mikä on marginaali­vero?

    Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.

    Tilaajille

  • Mihin velkaa, milloin ja miksi?

    Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulko­puoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.

    Tilaajille
Kaikki jutut