
Lannoitteet ja siemenet samaan uraan – vaikuttaako kasvuun?
Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
Tämän osion artikkelit tarjoavat arvokkaita käytännön ohjeita kasvinviljelyyn. Jutuissa on vinkkejä muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen, kasvinsuojeluun, maanparannukseen, kasteluun ja sadonkäsittelyyn, jotta viljelijä voi saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset kasvinviljelyssä, kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
Eteläisen Suomen pellot kuivuivat tänä vuonna varhain kylvökuntoon ja peltourakka päästiin aloittamaan sokerijuurikkaan ja porkkanan kylvöillä. Kylmä säärintama räntä- ja vesisateineen sekä yöpakkasineen hyydytti aluillaan olleet kylvötyöt.
Kylvöt ovat ovella. Vielä ehtii tehdä viime hetken valmistelut ja muuttaa viljelysuunnitelmaakin.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.
Suomen keväästä puuttuu runsaasti vettä. Kesäkuussa ahnaasti kasvavia viljoja ja nurmia sadetetaan kuitenkin hyvin harvoin. Miksi?
Rahkasammaleesta valmistetussa kasvualustassa piilee lukuisia lyömättömiä etuja, joista yksi on homehtumattomuus. Puutarhatuotannossa sammal voi korvata kasvuturpeen jo lähivuosina. Sammaleesta on varmuudella moneen muuhunkin, sillä kehitystyön alla on monia mielenkiintoisia tuotteita.
Härkäpavun viljely on ottanut takapakkia vaihtelevien säiden ja satojen takia. Pavulle on kuitenkin kysyntää. Matti Kari on huomannut, että valkuaiskasvi kannattaa kylvää aikaisin ja tasaiselle lohkolle sekä tarkkailla tuholaisia ahkerasti. Palkkiona on hyvä sato ja parantunut maanrakenne.
Selvitimme, mitä kylvösiemennäytteille tapahtuu Ruokaviraston siemenlaboratoriossa ja mitä etua tutkimuksista on. Entä tiedätkö, mikä on tetrazolium?
Pellon kosteudenhallinta säätösalaojilla voi sadekesänä olla työlästä, jos peltoalaa on paljon. Oulun yliopisto kehittää yhdessä Tyrnävän alueen perunanviljelijöiden ja Luonnonvarakeskuksen kanssa järjestelmää, joka säätää vedenpinnan tasoa salaojakaivossa joko automaattisesti tai viljelijän etäohjaamana.
Kierrätyslannoitteita testaava Hykerrys-hanke on kohta puolivälissä. Jo nyt voidaan sanoa, että kierrätyslannoitteilla saa yhtä hyvän sadon kuin mineraalilannoitteilla, jos ravinteita, erityisesti typpeä on riittävästi ja hiili–typpi-suhde kunnossa.
Onnistuneesta peruskuivatuksen parantamisesta on niin paljon iloa, että peltojen vesitalous pitäisi ottaa osaksi viljelysuunnitelmaa, sanoo suunnittelija Mikko Ortamala ProAgriasta.
Viljaa on tänä vuonna tavallista vähemmän, mutta Lantmännen Agro piristää Suomen viljakauppaa uudentyyppisillä sopimuksilla. Mielenkiintoisimmissa vaihtoehdoissa lopullisen hinnan voi kiinnittää myöhemmin, mutta käteen saa heti 100 euroa tonnilta.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.