Tämän osion artikkelit tarjoavat arvokkaita käytännön ohjeita kasvinviljelyyn. Jutuissa on vinkkejä muokkaukseen, kylvöön, lannoitukseen, kasvinsuojeluun, maanparannukseen, kasteluun ja sadonkäsittelyyn, jotta viljelijä voi saavuttaa mahdollisimman hyvät tulokset kasvinviljelyssä, kestävästi ja luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Terhi ja Teemu Kinnari rakentavat siltaa 355-vuotiaan viljatilan ja tiedostavan nykyruokailijan välille. Pihapiirissä on tuliterä erikoismylly, joka jauhaa lähikauraa satoihin myyntikohteisiin ympäri maata.
Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomea syyskasvien maaksi. Syyskasvit ovat näyttäneet kyntensä kuivina kesinä.
Kauhavalla porkkanaa viljelevät Olli-Matti ja Laura Rintala ovat panostaneet teollisuusporkkanan viljelyyn tosissaan. Oman kuorimon lisäksi tärkeässä roolissa ovat vakituiset asiakkuussuhteet.
Juha ja Jussi Sippolan tilalla satsataan laatuun talousjärki huomioiden. Aiemmista energiakustannuksista säästyy jopa puolet, kun viljankuivaamon älykäs tekniikka optimoi kuivauksen lopettamisajankohdan.
Lohjalainen luomuviljelijä Jari Auvinen aloitti vuokraviljelyn jo 13-vuotiaana. Vuokrapellot ovat olleet tuotannon laajentamisen edellytys.
Brinkaksen tilalla viljan rinnalla lainehtivat lumoavat maisemapellot. Koriste- ja pölyttäjäkasvit luovat pelloille monimuotoisuutta, hoitavat maaperää ja kaunistavat maisemaa.
Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
Eteläisen Suomen pellot kuivuivat tänä vuonna varhain kylvökuntoon ja peltourakka päästiin aloittamaan sokerijuurikkaan ja porkkanan kylvöillä. Kylmä säärintama räntä- ja vesisateineen sekä yöpakkasineen hyydytti aluillaan olleet kylvötyöt.
Kylvöt ovat ovella. Vielä ehtii tehdä viime hetken valmistelut ja muuttaa viljelysuunnitelmaakin.
Uudistavaan viljelyyn siirtynyt yrittäjä arvioi, että uusi viljelytapa on sekä taloudellisesti kannattavaa että hyväksi ympäristölle. Ja tulevaisuudessa uusi normi.
Suomen keväästä puuttuu runsaasti vettä. Kesäkuussa ahnaasti kasvavia viljoja ja nurmia sadetetaan kuitenkin hyvin harvoin. Miksi?
Rahkasammaleesta valmistetussa kasvualustassa piilee lukuisia lyömättömiä etuja, joista yksi on homehtumattomuus. Puutarhatuotannossa sammal voi korvata kasvuturpeen jo lähivuosina. Sammaleesta on varmuudella moneen muuhunkin, sillä kehitystyön alla on monia mielenkiintoisia tuotteita.
