Uusi fosforiasetus tuo lannoitukseen yhtäläiset pelisäännöt kaikille tiloille.
Tammikuussa voimaan astunut valtioneuvoston asetus fosforia sisältävien lannoitevalmisteiden ja lannan käytöstä tähtää maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiseen ja vesistöjemme tilan parantamiseen. Samalla halutaan turvata viljelykasvien fosforinsaanti. Asetuksessa on määritelty viljavuusluokittain, kuinka monta kiloa fosforia peltohehtaarille saa levittää vuodessa.
Ympäristökorvausjärjestelmässä olleille maatiloille fosforilannoitukselle asetetut enimmäismäärät ovat tuttuja jo entuudestaan. Meillä on kuitenkin joukko tiloja, jotka ovat tietoisesti jättäytyneet pois korvauksen piiristä. Syitä siihen ovat voineet olla esimerkiksi liian alhaisiksi koetut lannoitusrajat tai lannanlevitysalan riittämättömyys alhaisempia fosforimääriä käytettäessä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Lue Maatilan Pellervon digiä 1. kk vain 1 € tai Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
Verkatakkilan tilan yrittäjät tapasivat toisensa kauppatieteen opintojen parissa. Liiketaloudellinen ajattelu näkyy kasvinviljelytilan johtamisessa.
