Näissä käytännönläheisissä artikkeleissa vieraillaan kotimaisilla ja ulkomaisilla maatiloilla. Viljelijät jakavat käytäntöjään maatilan arjesta ja päivittäisistä tehtävistään. Täältä löytyy vinkkejä ja vertaistietoa maatilan johtamisesta, tilan toimivista käytännöistä ja viljelyn eri työvaiheista, sekä maatalousyrittäjien kokemuksia tilalla tuotettavista viljelykasveista tai harjoitettavasta kotieläintaloudesta.
Mansikanviljelijän sesonki on viime vuosikymmeninä moninkertaistunut. Paimiolainen Saaren tila toivoo uusia mansikkalajikkeita, jotta satokausi edelleen pitenisi.
Jaskaran tilalla työelämä sovitetaan perhe-elämään. Kun pirtissä touhuaa neljä alle 10-vuotiasta lasta, pitää kehitystahtia maatilan puolella hieman hidastaa.
Jyrki Nummenpää aloitti nelisen vuotta sitten pitkän tauon jälkeen sokerijuurikkaan viljelyn ja ryhtyi samalla nostokoneurakoitsijaksi. Syksyllä 2023 juurikasta nostettiin kahden kuusirivisen koneen voimalla.
Ulf Härtull saa rukiista palkintosatoja. Taitavan viljelijän neuvot kelpaavat myös muille.
Sokerijuurikasta viljelevälle Ossi Kupilalle omaehtoiset viljelykokeet ovat työn suola ja tapa hioa omaa ammattitaitoa. Vaikka välillä tulee takapakkia, kokeilujen kautta voi löytää juuri omalle tilalle ja sen koneille soveltuvat menetelmät.
Pudasjärveläiset sisarukset Henna ja Marko Tolonen ovat tyytyväisiä tammikuussa 2020 käyttöön otettuun yhden robotin navettaansa. Sen hinnaksi tuli vain 520 000 euroa.
Mäntysaaren tilan uusi navetan kattokorkeus on 12 metriä, joten tilaa ja avaruutta riittää. Sekä hoitajat että eläimet viihtyvät tilassa.
Verkatakkilan tilan yrittäjät tapasivat toisensa kauppatieteen opintojen parissa. Liiketaloudellinen ajattelu näkyy kasvinviljelytilan johtamisessa.
Sisarukset Bertta ja Albert Laaksonen kasvattavat american bashkir curly -hevosia ja ylämaankarjaa Pallastunturin kupeessa Kittilän Raattamassa. Pientilalla itsekin kasvaneet Laaksoset haluavat tehdä työtä eläinten ehdoilla.
Suomen ylijäämäinen viljatase edellyttää viljan vientiä vuosittain. Polar Oats Oy oli ensimmäisiä vakavasti vientiin suuntautuneita viljelijäyhteisöjä.
Kun toisella on hyvä karjasilmä ja toisella pysyvät työkalut käsissä, se on kelpo lähtökohta yhteisnavetalle. Saman kylän miehet yhdistivät osaamisensa ja toteuttivat visionsa parissa vuodessa.
Alastarolainen Kimmo Polo panostaa täysillä kasvinviljelyyn. Ponnistelut ovat myös tuottaneet tulosta. Hän nappasi Ruismestari-tittelin vuonna 2019 huikealla rukiin 10 633 kilon keskisadolla. Tilan kokonaissatona vastaavaa määrää ei ole rekisteröity toistaiseksi millään muulla suomalaistilalla.
