Maatila voi säästää 10–15 prosenttia sähkönsiirtolaskussaan tuottamalla itse tilan sähkölaitteiden tarvitseman loistehon.
Monet sähkölaitteet tarvitsevat toimiakseen pätötehon eli varsinaisen työtä tekevän sähkön lisäksi loistehoa. Tällaisia laitteita ovat muun muassa sähkömoottorit, muuntajat, pumput ja purkauslamput. Kotieläintiloilla esimerkiksi lypsyrobotit ja ruokinta-automaatit kuluttavat paljon sähköä ja siten myös loistehoa, samoin tekee viljan kuivaus.
Sähkölaitteiden tarvitsema loisteho ostetaan sähköverkosta tai sen voi tuottaa itse laitteiden läheisyydessä olevalla kompensointilaitteella. Isompiin teollisuusyrityksiin kompensointilaitteita on asennettu jo pitkään, mutta maatiloilla laitteet ovat vielä harvinaisia.
Sähköverkossa kulkee sekä pätötehoa että loistehoa. Pätötehon osuus on 85–90 prosenttia ja loistehon 10–15 prosenttia. Loisteho vie osan jakeluyhtiöiden sähkönsiirtokapasiteetista, joten yhtiöidenkin tavoitteena on sähkölaitteissa tarvittavan loistehon tuottaminen sähkön käyttöpaikassa.
Loisteho ei tee hyödyllistä työtä sähkölaitteissa, mutta sitä tarvitaan ”tukipalveluna” jännitetasojen ylläpitämiseen. Loistehoa kutsutaan myös magneettiseksi tehoksi, koska sitä käytetään magneettikenttien synnyttämiseen moottoreissa, muuntajissa ja muissa induktiivisissa laitteissa. Loistehon yksikkö on vari (Var).
Sähkölaitteiden tarvitsemaa loistehoa tuotetaan loistehokondensaattoreilla. Kondensaattori voidaan asentaa maatilalle, jolloin loisteho saadaan tuotettua paikan päällä, eikä sitä tarvitse ostaa sähköverkosta.
Loistehon kompensointia voidaan toteuttaa myös pienemmillä yksiköillä loistehoa tuottavien laitteiden yhteydessä. Perinteinen tapa on kytkeä kondensaattori yksittäisen sähkömoottorin rinnalle.
Kondensaattoria käytettäessä maatilan sähkötehot ja siten vaihevirrat pienenevät. Tällä voidaan mahdollisesti välttyä tilan sähköliittymän suurentamiselta.
Loistehon kompensointi parantaa myös sähkön laatua, sillä kondensaattori suodattaa jonkin verran verkon yliaaltovirtoja. Herkimpien sähkölaitteiden toimintavarmuus kasvaa ja niiden käyttöikä pitenee. Haitalliset yliaallot aiheuttavat myös laitteiden kuumenemista.
Pienissä sähkönkäyttökohteissa, kuten kotitalouksissa, loistehosta ei veloiteta erikseen. Isoissa käyttökohteissa loisteho näkyy siirtolaskussa omana kohtanaan.
Kun käyttöpaikan pääsulakkeen koko ylittää 63 ampeeria, veloitetaan loistehosta yleensä erikseen. Näin isoille käyttöpaikoille siirtoyhtiöt suosittelevat käyttöpaikkakohtaista kompensointia ja tilavarausta kondensaattorille sähköpääkeskukseen.
Paljon sähköä käyttävien maatilojen kannattaisi kysyä omalta sähköyhtiöltään, kuinka paljon loistehosta veloitetaan ja olisiko sitä mahdollista tuottaa tilalla. Sen jälkeen voi kääntyä sähköasennusliikkeen puoleen ja kysyä heiltä suosituksia loistehon kompensointiratkaisuksi.
Akaalainen Hämeen Sähkö Oy on erikoistunut loisteholaitteiden suunnitteluun, asennukseen ja huoltoihin. Yritys huoltaa vuosittain yli 1 200 kompensointilaitetta, mutta toistaiseksi vain muutamalla maatilalla on selvitetty loistehon kompensointiratkaisuja.
– Jos maatilan päävarokkeen koko ylittää 63 ampeeria tai jos loisteho on eritelty siirtoyhtiön laskussa, kannattaa ehdottomasti selvityttää, onko loistehon kompensointi taloudellisesti järkevää, toimitusjohtaja Janne Rissanen kannustaa.
– Alkuun pääsee sillä, että lähettää meille kopiot muutaman kuukauden sähkönsiirtolaskusta. Jos loistehon kulutus on suurta, teemme maatilalle mielellämme loistehon kompensointitarpeen määrityksen. Sen perusteella voimme tarjota kohteeseen sopivaa ratkaisua ja tehdä investoinnin takaisinmaksulaskelmat.
Rissasen mukaan tilan sähkökuormat tarvitsevat loistehoa erityisesti silloin, kun tilalla on paljon sähkömoottoreita tai pumppuja. Myös tuotantorakennusten suuritehoiset maalämpöpumput tarvitsevat loistehoa toimiakseen.
Loistehon kompensoinnille pitää varata paikka sähköpääkeskukseen. Laadukas kompensointilaite ja sen asennus maksavat Rissasen mukaan 2 500–3 000 eurosta ylöspäin (alv 0 %). Esiselvitys eli kompensointitarpeen määritys maksaa Hämeen Sähkössä 360 euroa (alv 0 %).
– Loistehon kompensointi on järkevää silloin, kun sähkönsiirron maksu on tehoperusteinen. Tässä tapauksessa siirtolaskussa on eritelty loistehon osuus ja loistehon hinta on helppo laskea. Loistehon kompensointi kannattaa usein myös silloin, jos sen avulla välttyy vaihtamasta sähköliittymän suurempaan, Rissanen sanoo.
– Investoinnin realistinen takaisinmaksuaika on 3–4 vuotta ja käyttöikä 15–20 vuotta. Kondensaattori vaatii huollon kerran vuodessa. Huolto vie muutaman tunnin.
Eläinten huolellinen tarkkailu on tärkeää kivun ja sairauden tunnistamisessa. Kun utaretulehdus huomataan mahdollisimman nopeasti, kipua ja tulehdusta voidaan hillitä heti. Myös automatiikkaa voidaan käyttää hoitajan apuna.
Genetiikka, perinnöllisyystiede, yhdistettynä monipuoliseen digitaalisesti tallennettuun eläinkohtaiseen tietoon tuo aivan uusia mahdollisuuksia parantaa lypsylehmien tuottavuutta. Sitä hyödyntää jo maitotilayrittäjä Juho Lammi.
Julkisessa keskustelussa ruuan hintakehitys on kestoaihe. Viime aikoina erityisesti hintojen nousu ja ruokakorin kallistuminen ovat herättäneet huomiota ja vaikuttaneet myös kuluttajien valintoihin. Asiaa on tutkittu muun muassa PTT:n huhtikuussa julkaisemassa raportissa, jossa tarkasteltiin ruuan hinnan nousun yhteyttä ostokäyttäytymiseen vuosina 2022–2023. Raportissa kuluttajat arvioivat, että he olivat ostaneet enemmän kaupan omia merkkituotteita, vaihtaneet eri valmistajan tuotteisiin
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
