Eläin-lehti

Pitkään valmistellun eläinsuojelulain uudistukseen suhtaudutaan maltilla sekä sika- että nauta-alalla. Käytännössä alakohtaiset vaatimukset ovat jo yli lainkirjaimen.

Turve vaihtui vimpeliläistilalla kierrätyskuivikkeeseen uuden nautakasvattamon valmistumisen myötä. Lantaa ei pelkästään separoida, vaan se kuumentuu kompostoivassa järjestelmässä. Näin kuivikkeeksi soveltuva kuiva-aine saadaan hygieeniseksi ja hajuttomaksi.

Mangalitza-possut ovat Palviaisen tilan ainoat tuotantoeläimet. Tilalta löytyy myös lehmiä, lampaita ja hevosia, joiden virkana on edistää ihmisten hyvinvointia. Palviaiset kehittävät Green Care-toimintamallia monistettavaksi muillekin maatiloille.

Maitotilan tyttö vuokrasi Sotkamosta lypsykarjatilan kymmeneksi vuodeksi, mikä on Suomen oloissa harvinaista. Nuorta yrittäjää se ei kuitenkaan pelottanut.

Vaikka neuvojat olivat kovasti vastaan, Kalle Holkeri halusi navettaan ohjatun lehmäliikenteen. Eikä ole valintaansa katunut. Navetasta pitää rakentaa oman näköinen, itselle sopiva työpaikka.

Porsiminen helpottui ja emakoiden jalkavaivat vähenivät, kun loimaalaiset sikayrittäjät Tuomas ja Satu Levomäki muunsivat häkkikarsinansa sopiviksi vapaana porsitukseen. Runsaan seitsemänkymmenen emakon tilalla rakenteiden uusiminen on merkinnyt myös päivittäisen työmäärän pienentymistä.

Nurmen satomahdollisuudet ovat samat onpa niittäjänä lehmä tai niittokone. Käytännössä moottorilla kulkeva niittäjä kerää kuitenkin satoa vähintään kaksin- tai jopa kolminkertaisesti.

Uusitalon maitotilalla Ilmajoella on 168 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa. Tehokkaan nurmiviljelyn ansiosta eläinmäärälle riittää 92 hehtaarin nurmiala.

Hyvän nurmisadon voi pilata monessa kohtaa. Koska säilörehun käymislaatu on tärkein lypsykertojen lukumäärään vaikuttava ruokintatekijä, rehun säilönnällisen laadusta ei voi tinkiä.

Utaretulehdus on edelleen yleisin ja kallein lypsylehmien tuotossairaus. Utareterveyttä parantamalla isossa karjassa voi säästää jopa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.