Tuoreena murskatun viljan käyttö kotieläintiloilla yleistyy. Se maistuu eläimille, tuo joustavuutta puintiaikoihin ja säästää kuivauskustannuksilta. Happosäilönnän rinnalle on tullut myös uusia säilöntämenetelmiä.
Pomarkkulainen Kiilholman tila aikoo pysytellä pienenä yksikkönä. Työn alla on tuotannon kehittäminen, jotta pienestä 27 lehmän karjasta saadaan enemmän maitoa. Suunnitelmissa on myös siirtyminen parsinavetasta pihattoon.
Maarit Lassilan ja Paavo Karhun maitotilalla genomitestataan kaikki lehmävasikat jalostuksen pohjaksi. Pelkkä hyvä ennuste ei kuitenkaan vielä tee hyvää lehmää.
Joukkorahoitus on nopea tapa kerätä rahaa maatilan ja ruokaketjun investointeihin tai bioenergiayritykselle.
Lannan separoinnilla vähennetään pohjoiskarjalaisen lihakarjatilan kaukana toisistaan sijaitsevien peltojen välisiä rahtikuluja. Peltojen tuotanto markkinoidaan karjan kautta.
Vaalalaisessa Maaningan karjassa pidetään tiukasti kiinni lypsävästä lehmästä ja se näkyy tilan tuloksissa.
Terveet vasikat ovat tavoittelemisen arvoinen asia nautatilan arjessa. Ternimaito on tärkein yksittäinen tekijä vastasyntyneen vasikan vastustuskyvyn kehittymiselle.
Sorkkahoidon laatu vaihtelee tekijän mukaan. Kyseessä on niin tärkeä asia, että karjaomistajan kannattaa olla tarkkana. Nopeus ei välttämättä ole valtti, tärkeämpää on hoitaa homma huolellisesti.
Jarmo ja Piia Piirainen viljelevät kahta tilaa. Toinen on sikatila Satakunnassa ja toinen kasvinviljelytila Pohjanmaalla. Viime vuonna he laittoivat kaikki Pohjanmaan peltonsa kasvamaan maanparannuskasveja; eräänlaisena hiljaisena mielenosoituksena nykyiselle elintarvikkeiden halpuuttamiselle.
Parsinavetta toimii myös uutena navettana. Rakennuskustannukset ovat kohtuulliset ja tuotanto- ja työolot hyvät.
