Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Kymmenen hehtaaria mansikkaa ja 12 hehtaaria mustaherukkaa oli pohja, josta Taina ja Risto Hallmanin viinitila sai alkunsa. Marjatilan toiminnalle on oleellisen tärkeää työvoiman saanti, ja vielä 1980–90-luvuilla oli hyvin saatavilla ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, vaikka suomalaiset poimijat olivat kaikonneet.
Marjatilassa ja varsinkin tuoremarjojen logistiikassa Helsinki–Rovaniemi-akselilla oli kuitenkin iso pyörittäminen. Parhaimmillaan marjapelloilla työskenteli 150 poimijaa 16 eri kansallisuuudesta, ja Hallmanien kuopuksella Sigismund Hallmanilla ehti olla lastenhoitajia 13 eri maasta.
Idean omasta viinitilasta Taina ja Risto saivat reissattuaan viinitiloilla maailmalla. Risto Hallman oli Suomen Viiniyrittäjien ensimmäisenä puheenjohtajana lobbaamassa tilaviinien valmistuksen sallimista vuonna 1994.
Hän tietää, mistä tilaviini sai 13 alkoholiprosentin maksimin.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskusteltiin, sallitaanko tilaviinien alkoholiprosentiksi 15 vai 10. Lakiin jäi kompromissiksi 13 prosenttia.
Hän on vaikuttanut myös tilaviinimyymälöiden sunnuntaimyyntiluvan saamiseen ja tehnyt paljon viinialan edunvalvontaa.
– Aina, kun on tullut jotakin uutta, on ensin rajoitettu ja sitten rajoitus on poistunut tai muuttunut. Koskaan et voi tietää, milloin muutos tulee, kuvailee Risto Hallman säädösviidakkoa.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja tilaviinien myynti sallittiin, Alahovi oli valmiina. Mansikkaviini oli toukokuussa avatun Suomen ensimmäisen tilaviinimyymälän ensimmäinen tuote.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
