Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Kymmenen hehtaaria mansikkaa ja 12 hehtaaria mustaherukkaa oli pohja, josta Taina ja Risto Hallmanin viinitila sai alkunsa. Marjatilan toiminnalle on oleellisen tärkeää työvoiman saanti, ja vielä 1980–90-luvuilla oli hyvin saatavilla ulkomaalaisia kausityöntekijöitä, vaikka suomalaiset poimijat olivat kaikonneet.
Marjatilassa ja varsinkin tuoremarjojen logistiikassa Helsinki–Rovaniemi-akselilla oli kuitenkin iso pyörittäminen. Parhaimmillaan marjapelloilla työskenteli 150 poimijaa 16 eri kansallisuuudesta, ja Hallmanien kuopuksella Sigismund Hallmanilla ehti olla lastenhoitajia 13 eri maasta.
Idean omasta viinitilasta Taina ja Risto saivat reissattuaan viinitiloilla maailmalla. Risto Hallman oli Suomen Viiniyrittäjien ensimmäisenä puheenjohtajana lobbaamassa tilaviinien valmistuksen sallimista vuonna 1994.
Hän tietää, mistä tilaviini sai 13 alkoholiprosentin maksimin.
– Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa keskusteltiin, sallitaanko tilaviinien alkoholiprosentiksi 15 vai 10. Lakiin jäi kompromissiksi 13 prosenttia.
Hän on vaikuttanut myös tilaviinimyymälöiden sunnuntaimyyntiluvan saamiseen ja tehnyt paljon viinialan edunvalvontaa.
– Aina, kun on tullut jotakin uutta, on ensin rajoitettu ja sitten rajoitus on poistunut tai muuttunut. Koskaan et voi tietää, milloin muutos tulee, kuvailee Risto Hallman säädösviidakkoa.
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja tilaviinien myynti sallittiin, Alahovi oli valmiina. Mansikkaviini oli toukokuussa avatun Suomen ensimmäisen tilaviinimyymälän ensimmäinen tuote.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
