Hyppösen sioista tiedetään älyteknologian avulla miltei kaikki mitattavissa oleva. Älysikalasta kerätty tieto on jo auttanut muuttamaan hoitokäytäntöjä paremmiksi.
Marketin vanhat ostoskärryt ovat oiva peli, kun porsaspahnue kärrätään syntymäpainopunnitukseen ja siitä korvamerkittäväksi. Korvamerkki on digitaalinen älytägi, kuin sian henkilö- ja terveyskortti. Se sisältää tiedot eläimen syntymästä, sukulinjasta, painosta, lääkityksistä ja sijainnista – missä osastossa ja ryhmässä sian paikka sikalassa sen elämän aikana on. Tägin tarjoamat tiedot seuraavat mukana teurastamolle saakka.
Antti Hyppösen sikatilalla Isossakyrössä Etelä-Pohjanmaalla on varmasti Suomen tarkkailluimmat siat. Tila on pilottikohteena Älysikala-hankkeessa, joka toteutettiin yhteistyössä Työtehoseuran, Atrian A-Tuottajien ja Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyön tulokseksi tavoitellaan mallia ja käytäntöjä, joiden avulla sian elämää voidaan tarkkailla koko sen elinkaaren ajan.
Dataa on Antti Hyppösen mukaan saatavilla nyt niin paljon, että seuraavaksi on pohdittava, mitä kaikella tiedolla tekisi.
– Tämä ei ole mikään kerralla purkkiin -projekti. Tietoa on kerätty pitkältä ajalta. Tavoitteena on, että saatuja tietoja voidaan hyödyntää koko tuotantoketjussa: tilalla, neuvonnassa ja teurastamolla. Myös hankkeessa mukana oleva laitetoimittaja hyötyy. Pilotin aikana olemme voineet viedä meidän tilalta monenlaisia huomioita laitevalmistajalle ja järjestelmän kehittäjälle.
Älysikalan datankeruu vaatii tietojen ylöskirjausta ihmisvoimin. Lukulaite ja tabletti kulkevat hoitajien mukana aina. Järjestelmään merkitään lääkitykset ja muut mahdolliset huomiot, esimerkiksi havaittu käytöshäiriö, hännänpurenta. Myös automaatio on apuna. Välikasvattamossa on laatikkoa muistuttava älyvaaka, jonka läpi siat mielellään juoksevat. Sian kasvua eli painonnousua voidaan näin seurata päivittäin. Tämä auttaa ruokinnan suunnittelussa.
Datankeruusta on havaittu hyötyjä myös toimintatapojen uudelleenorganisointiin. Esimerkkinä pahnueiden sekoittaminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Parin viikon apevaunukäsittely parantaa hevosenlannan ominaisuuksia. Samalla massaan voi sekoittaa esimerkiksi pilaantuneita pyöröpaaleja. Hevostila Hurmalle hankittiin pilottikokeilun jälkeen oma vaunu.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Vehmaalle valmistui kymmenkunta vuotta sitten Vallan Maukas Oy:n tilateurastamo ensisijaisesti oman sianlihantuotannon tarpeisiin. Tavoitteena oli myydä kaikki tilalla tuotettu sianliha itse suoraan kuluttajille.
Hilliahon tilalla Sievissä elämä ja toiminta kulkevat osin samoja uria kuin kuutisen vuotta sitten. Muutoksiakin on tullut ja uusia ulottuvuuksia, joista osa vielä etsii paikkaansa.
Terveenkin lehmän maidossa on soluja, joiden tehtävä elimistössä on puolustautua taudinaiheuttajia vastaan. Utaretulehduksia aiheuttavat useat bakteerit, joista osa tuottaa antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja.
