Voimalinjojen läheisyydessä sijaitsevista pelloista käydään etenkin Etelä-Suomessa kovaa kisaa. Aurinkovoimayhtiöiden vuokratarjoukset ylittävät kirkkaasti pellon tuoton.
Aurinkosähkö on monille maatiloille tuttu energiamuoto. Paneeleita on asennettu etenkin kotieläintiloille. Maatilakokoluokan aurinkovoimalat maksavat itsensä takaisin muutamissa vuosissa.
Useamman hehtaarin laajuisten aurinkosähkövoimaloiden kannattavuus on epävarmempaa. Silti monet toimijat kiertelevät maatiloja kysymässä maanomistajien kiinnostusta vuokrata peltojaan voimayhtiölle.
Tarjoukset ovat usein avokätisiä muuhun pellon tuottoon verrattuna. Nopeita päätöksiä kannattaa silti välttää.
– Ensimmäiseen tarjoukseen ei kannata koskaan suostua. Jos yksi energiayhtiö kysyy peltoa vuokralle, on samasta paikasta kiinnostunut varmasti moni muukin yhtiö. Jos on vakavissaan vuokraamassa maataan voimayhtiölle, kannattaa vuokraus kilpailuttaa, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n ympäristölakimies Jenni Hunnakko neuvoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
