Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Aurinkopaneeleilla ja biokaasulla tuotettavan sähkön määrä saattaa jopa kolminkertaistua suomalaisilla maatiloilla seuraavan 25 vuoden aikana, jos säännös- ja tukipolitiikka on suotuisaa.
Näin arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2024 julkaisemassa synteesiraportissa Suomen maatalouden energiankulutus.
– Maataloudessa ei ole toista niin kannattavaa investointia kuin aurinkosähköjärjestelmä, toteaa Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Kasken tilan isäntä, maatalousyrittäjä Markku Välimäki.
Vuoden 2020 rakennetutkimuksen mukaan maatilojen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 31 gigawattituntia sähköä. Se vastaa noin kahta prosenttia maatalouden sähkön käytöstä.
Kasken tilalle ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017.
– Sähkön siirtomaksut ovat korkeat, eikä Carunan 1940-luvulla rakennettu sähkölinja enää herätä luottamusta, hän perustelee kiinnostustaan aurinkoenergiaan.
Tila tuottaa kauraa, nurmirehua, kuminaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita sekä energiaa ja puusepän tuotteita. Viljelyala on noin 80 hehtaaria, joista marjojen osuus on 1,5 hehtaaria.
Sähkön lisäksi Kasken tilalla käytetään energianlähteinä polttopuuta, haketta, polttoöljyä ja dieseliä. Hakkeella lämpiävät tilan kiinteistöt ja kuivuri sekä Stormin päiväkoti ja koulu.
– Haketta on syksyllä aina varastossa 900 megawattitunnin edestä. Kaikissa kuljetuksissa käytän kuorma-autoa. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin traktorilla ajaminen.
Kasken tilalla on yhteensä kuusi aurinkopaneelikenttää. Viisi niistä sijaitsee rakennusten katoilla ja seinissä. Lisäksi tilalla on yksi iso maakenttä, paneelirivi pensasmustikkapellon laidalla.
– Kenttiä on niin monta, koska ne ovat kaikki eri ilmansuuntiin. Jos aurinko paistaa, joku aurinkosähköjärjestelmistä tuottaa aina sähköä, Välimäki kertoo.
Tilan aurinkopaneelien yhteenlaskettu maksimaalinen teho on 99 kilowattipiikkiä. Viime vuonna paneelit tuottivat yhteensä noin 58 000 kilowattituntia sähköä. Se on runsas 70 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta, joka on noin 80 000 kilowattituntia vuodessa.
Kesällä aurinkopaneelit tuottavat yli oman tarpeen, mutta talvisin sähköä täytyy ostaa, koska aurinko ei paista. Ylimääräisen sähkön hän myy Fortumille.
– Myydyn sähkön hinta on ollut tähän asti aina korkeampi kuin ostetun.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
Jossittelu ja jälkiviisaus ovat niitä kaikkein helpoimpia kritiikin lajeja. Silti niitä on joskus hyödyllistä harrastaa, varsinkin omaa toimintaa kohtaan. – Olisinpa kiinnittänyt viljaeräni hinnan alkuvuodesta, kun siitä pitäisi nyt luopua alle tuotantokustannusten. Tai: olisinpa tehnyt sen ison investoinnin muutama vuosi sitten, kun rakennuskustannukset olivat vielä selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa…
Kasvinsuojelu on kokonaisuus, joka rakentuu laji- ja lajikevalinnoista, viljelykierrosta, viljelytoimenpiteistä ja ruiskutuksista. Viljelykierron suunnittelussa on huomioitava myös kasvinsuojelukierto: eri kasveilla yleiset kasvintuhoojat sekä resistenssin ehkäisy.
Maatilayrityksissä tapahtuu vuosittain tapaturmia ja jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Riskimittari on uusi työkalu, jonka avulla yrittäjä voi tunnistaa riskejä ja tehdä riskien seurantaa.
