Siirry sisältöön

Anne Penttilä

Kirjoittaja on Maatilan Pellervon toimituspäällikkö.

  • Pääkirjoitus

    Pankki vai (kirjan)painajainen

    Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Muutakin kuin neljä jalkaa ja pää

    Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että

  • Pääkirjoitus

    Pomoksi pomon paikalle

    Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-­arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.

  • Pääkirjoitus

    Luomusta ja suoramyynnistä ratkaisu?

    Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkai­sua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innova­tiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomu­speltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan

  • Pääkirjoitus

    Työtä ja liikevaihtoa liitännäisillä

    Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,

  • Energia

    Ansaintakeino vai maisemahaitta?

    Sähkönsiirtolinjan vieressä maitaan viljelevä yrittäjä valittaa, että aurinkovoimayhtiöiden soittoja tulee lähes riesaksi asti. Jossain vaiheessa hänelle tuli lähes viikoittain kyselyjä, joissa tarjottiin hyvää hintaa pellon vuokraamisesta yhtiölle aurinkopaneelikentän alustaksi. Yrittäjä ei suostunut, koska tarvitsee koko nykyisen peltopinta-alansa viljelyyn. Toinen yrittäjä manailee aivan oman tilan talouskeskuksen naapuriin noussutta isoa aurinkopaneelikenttää. Muutos lähimaisemassa ei miellytä silmää, vaikkei

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    KEPpiä ja nykypäivän karjapaimen

    Tarkka taloudenpito ja eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen käyvät kotieläintilalla käsi kädessä, ja miten muuten voisi ollakaan. Vaikka eläinten tuotospotentiaali kasvaa muun muassa jalostuksen etenemisen myötä, asettaa eläinten fysiologia silti tietyt rajat tuotoksen kasvulle. Tuotantoon voi lisätä panostuksia, mutta panos-tuotossuhteen ylenmääräinen kasvattaminen saattaa lopulta keikauttaa tuloksen miinuksen puolelle. Mistä sitten voisi tietää, mitkä ovat juuri ne tuotannontekijät,

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Mitä peltoon ensi kesänä?

    Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti on koonnut tutkittua tietoa maatalouden yritystoiminnan muutoksesta. Ei liene enää kenellekään yllätys, että aktiivitilojen ja maa­talousyrittäjien määrä vähenee ja tilat polarisoi­tuvat – suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet tarjoavat elannon ehkä vain yhdelle yrittäjälle. Raportti kertoo, että viidesosa maatiloista eli noin 9 000 tilaa tuotti 84 prosenttia maatalouden myyntituotoista vuosina 2022–2023. Samalle

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Herrojen huaveita

    Konsultti selitti yrityksen henkilöstölle, kuinka yhdessä luotaisiin yritykselle arvot, visio ja missio. Niiden pohjalta olisi hyvä lähteä kehittämään yritykselle uutta strategiaa kohti loistokkaana siintävää tulevaisuutta. Kun henkilöstö sitoutettaisiin yhteiseen kehitystyöhön, niin strategian jalkauttaminen sujuisi helposti. – Millaisia ajatuksia tämä organisaatiossa herättää? "Nuo on niitä herrojen huaveita", huikkasi väärä­leuka savolainen kokoustilan nurkka­pöydästä. – Ei ollut erityisen

    Tilaajille

  • Metsämaan hinnat 2024

    Vuoden 2025 alussa Maan­mittaus­laitoksen kauppahintatilastoon oli ehtinyt rekisteröityä vuoden 2024 tammi–marraskuulta yhteensä 3 770 kauppaa.

  • Mitä pelto maksaa?

    Peltomaakauppa kävi vilkkaana viime vuonna. Vuoden 2025 alussa kauppoja oli rekisteröitynyt Maanmittauslaitoksen tilastoihin enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisvuonna, yhteensä lähes 700 kappaletta.

    Tilaajille