Siirry sisältöön

Anne Penttilä

Kirjoittaja on Maatilan Pellervon toimituspäällikkö.

  • Pääkirjoitus

    Mitä yhteistä on taloustieteellä ja jalostuksella?

    Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kokeileminen kannattaa

    Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maa­talouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…

  • Pääkirjoitus

    Oma napa edellä

    Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalous­yrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehitys­hanke Secure Food selvittää suomalaisen maito­alan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–­tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…

  • Pääkirjoitus

    Aktiivista metsänviljelyä

    Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lain­säädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan…

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kokonaisuutta ja yksityiskohtia

    Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähes­tulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.…

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kevättulvaa odotellessa

    "Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista…

  • Pellon hinta laski hieman 2025

    Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammi­kuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellis­vuoden vastaavana aikana. Keski­määräinen hehtaari­hinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.

    Tilaajille

  • Metsän hinta nousussa 2025

    Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marras­kuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellis­vuoteen metsä­hehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Pankki vai (kirjan)painajainen

    Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys…

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Muutakin kuin neljä jalkaa ja pää

    Eläinaineksen on oltava kunnossa, jotta kotieläintilalla on menestymisen mahdollisuuksia. Ei auta yhtään, vaikka olisi kuinka hienot seinät, ruokinta timanttia ja hoitokin viiden tähden veroista. Rupusakista ei vain saa määräänsä enempää irti, vaikka mikä olisi. Lähtökohtaisesti kustannukset pyritään tiloilla pitämään kurissa, mutta entä tulot? Tuotetaanko lähes samoilla tuotantokustannuksilla X määrä kiloja tai litroja verrattuna siihen, että…

  • Pääkirjoitus

    Pomoksi pomon paikalle

    Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-­arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.…