Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Vuoden 2025 alkupäivinä Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli rekisteröity yhteensä 737 peltomaakauppaa tammi–marraskuulta 2025. Niiden mediaanihinta oli 8 619 euroa/hehtaari ja keskimääräinen hinta 8 819 euroa hehtaarilta. Vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoihin kertyi noin 700 kauppaa.
Kaupat päivittyvät kiinteistökauppatilastoon noin kuukauden viiveellä, eli tammikuun lopulla rekisteriin tilastoituu vielä useita kauppoja, jotka on tehty loppuvuodesta.
Yhteensä vuodelta 2024 Maanmittauslaitos tilastoi 761 kiinteistökauppaa, joissa kohteena oli yksinomaan viljeltyä, rakentamatonta maata yli kaksi hehtaaria. Niiden mediaanihinta oli 8 974 euroa ja keskimääräinen hinta 9 090 euroa hehtaarilta.
Oheisen Suomen kartan maakuntakohtaiset tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 5.1.2026: maakunnassa maksettu mediaanihinta, kauppojen lukumäärä ja kauppojen keskimääräinen pinta-ala tammi–marraskuulta vuonna 2025.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä lukua. Se kuvaa lukujoukon tyypillisintä arvoa paremmin kuin keskiarvo, erityisesti silloin, kun lukuja on joukossa vähän.
Edellisvuoden tapaan eniten peltomaakauppoja tehtiin jälleen Etelä-Pohjanmaalla: 150 kauppaa ylitti maakunnassa vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoidun lukumäärän. Toisena kauppamäärissä oli jälleen Pohjois-Pohjanmaa, mutta vähän edellisvuotta pienemmällä luvulla, 91 kaupalla. Varsinais-Suomessa kauppoja tehtiin jälleen kolmanneksi eniten, 83 kappaletta, lähes sama määrä kuin vastaavana aikana vuonna 2024.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Monet seikat puhuvat erikoiskasvien viljelyn lisäämisen puolesta: ne ovat usein taloudellisesti kannattavia, hajauttavat riskejä ja sopivat viljan esikasveiksi. Hyvät sadot edellyttävät kuitenkin viljelijältä uuden opettelua ja viljelykierron huolellista suunnittelua.
Metsänhoidollisten päätösten tekeminen ei aina ole helppoa. Suomen metsäpinta-alasta noin 60 prosenttia kuuluu 600 000 yksityismetsänomistajalle, joiden päätöksillä on iso merkitys ja kauaskantoisia seurauksia. Näiden metsänomistajien arvot ovat moninaisia; puunmyyntitulojen tai polttopuun ohella monelle tärkeitä ovat luonto-, virkistys- tai maisemalliset arvot. Oman lusikkansa metsänhoitosoppaan pyrkivät työntämään yhteiskunnan muutkin tahot, ja lainsäädäntö antaa raamit. Reunaehtoja metsänomistajan
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
