Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Vuoden 2025 alkupäivinä Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon oli rekisteröity yhteensä 737 peltomaakauppaa tammi–marraskuulta 2025. Niiden mediaanihinta oli 8 619 euroa/hehtaari ja keskimääräinen hinta 8 819 euroa hehtaarilta. Vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoihin kertyi noin 700 kauppaa.
Kaupat päivittyvät kiinteistökauppatilastoon noin kuukauden viiveellä, eli tammikuun lopulla rekisteriin tilastoituu vielä useita kauppoja, jotka on tehty loppuvuodesta.
Yhteensä vuodelta 2024 Maanmittauslaitos tilastoi 761 kiinteistökauppaa, joissa kohteena oli yksinomaan viljeltyä, rakentamatonta maata yli kaksi hehtaaria. Niiden mediaanihinta oli 8 974 euroa ja keskimääräinen hinta 9 090 euroa hehtaarilta.
Oheisen Suomen kartan maakuntakohtaiset tiedot on haettu khr.maanmittauslaitos.fi-sivuston avoimesta tilastopalvelusta 5.1.2026: maakunnassa maksettu mediaanihinta, kauppojen lukumäärä ja kauppojen keskimääräinen pinta-ala tammi–marraskuulta vuonna 2025.
Mediaani tarkoittaa pienimmästä suurimpaan järjestettyjen hehtaarihintojen keskimmäistä lukua. Se kuvaa lukujoukon tyypillisintä arvoa paremmin kuin keskiarvo, erityisesti silloin, kun lukuja on joukossa vähän.
Edellisvuoden tapaan eniten peltomaakauppoja tehtiin jälleen Etelä-Pohjanmaalla: 150 kauppaa ylitti maakunnassa vastaavalta ajalta vuonna 2024 tilastoidun lukumäärän. Toisena kauppamäärissä oli jälleen Pohjois-Pohjanmaa, mutta vähän edellisvuotta pienemmällä luvulla, 91 kaupalla. Varsinais-Suomessa kauppoja tehtiin jälleen kolmanneksi eniten, 83 kappaletta, lähes sama määrä kuin vastaavana aikana vuonna 2024.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Metsämaan kauppoja tilastoitiin tammi–marraskuulta 2025 yhteensä 3 932, enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2024. Verrattuna edellisvuoteen metsähehtaarista maksettiin enemmän. Katso alla olevasta Suomen kartasta kauppamäärät ja keskihinnat maakunnittain.
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Suomalaisten marjatilojen valikoimaan on tulossa uusi marja. Tunnelissa kasvatettavan amerikankarpalon kauppakestävyys on omaa luokkaansa. Marja on koeviljelyssä Helsingin yliopiston lisäksi myös Kuoppamäen puutarhalla Nastolassa.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
