Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa.
Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se saattaa avata uusia ansaintamahdollisuuksia tai tuoda lisää asiakkaita. Näin kävi Unkilan tilalla Orivedellä, jossa Sanna Unkila leipoo herkkuja oman tilan viljasta. Kokeilutuen avulla tehostettiin tiedotusta ja markkinointia teettämällä uudet kotisivut. Se kasvatti Kesäkahvio Pakarin asiakasmäärää.
Vähäistä ei liene myöskään kehittämisen mukanaan tuoma henkinen tuki; että yrittää ja kokeilee jotain uutta, vaikka lopputulos olisikin: "Ei jatkoon". Tuen avulla kokeilun kustannukset eivät ainakaan mene kokonaan omaan piikkiin. Kuten ideoinnin ja innovoinnin konkarit, Yrjölän marjatilan yrittäjät Tommi Yrjölä ja Tiina Harrinkari toteavat: – Jos ei koskaan kokeile mitään, sitä taantuu.
Myös ProAgrian kasvinviljelyasiantuntija Sari Peltonen kannustaa rohkeisiin kokeiluihin tavanomaisessa peltoviljelyssä: testaamaan tilalla uusia lajikkeita ja viljelymenetelmiä, jättämään huonompia peltoja pois myyntikasvien viljelystä ja keskittämään resursseja hyville lohkoille. Lisäksi hän rohkaisee viljelemään lisää syys- ja monivuotisia sekä syväjuurisia kasveja ja välttämään ylituotantokasvien viljelyä, ainakin epävarmoilla pelloilla ja huonoilla satotasoilla. – Tuhat kiloa lisää satoa hehtaarille on hyvä tavoite jokaiselle tilalle, Peltonen sanoo.
Peltosen eri yhteyksissä esittämiä hyviä neuvoja on ilmeisesti kuunneltu, sillä tuoreen Luonnonvarakeskuksen maatalousmaan käyttö -ennakkotiedon mukaan viljakasvien viljelyala on pienentynyt selvästi tänä vuonna. Vapautunutta peltoa on siirretty erityisesti valkuais- ja öljykasveille sekä viherlannoitusnurmille. Kokonaisviljelyala on pysynyt 2,2 miljoonassa hehtaarissa, mutta Suomen pelloilla kasvaa nyt aiempaa enemmän hernettä, härkäpapua, rapsia, rypsiä, kuminaa, öljyhamppua, korianteria ja perunaa.
Olettaa sopii, että rohkeat kokeilijat pääsevät jatkossa korjaamaan työstään myös parempaa taloudellista tulosta.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Yksi vannoo pörssin nimeen, toinen kiinteään hintaan. Maatilan sähkösopimuksen valinnan ratkaisevat sähkön käyttö, kustannusvaikutus ja oma kiinnostus. Aurinkopaneelibuumi jatkunee, ja akusto on uusi tulokas palettiin.
Jäin pois palkkatöistä, jotta olisi enemmän aikaa ajatella ja suunnitella tekemisiään sekä tietenkin enemmän sitä omaa aikaa. Toimistotöissä kalenteri täyttyi turhilla tapaamisilla, työaika oli silppuuntunutta eikä mihinkään ehtinyt keskittyä, kun ajatukset ja tekeminen keskeytyivät tuon tuosta johonkin häiriöön. Työpäivät venyivät ja stressitaso kasvoi. Nykyään on onneksi toisin. On vain oma ja perheyritys, kolmen hengen työyhteisö…
Luonnonvarakeskuksen tuore synteesiraportti on koonnut tutkittua tietoa maatalouden yritystoiminnan muutoksesta. Ei liene enää kenellekään yllätys, että aktiivitilojen ja maatalousyrittäjien määrä vähenee ja tilat polarisoituvat – suuret kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet tarjoavat elannon ehkä vain yhdelle yrittäjälle. Raportti kertoo, että viidesosa maatiloista eli noin 9 000 tilaa tuotti 84 prosenttia maatalouden myyntituotoista vuosina 2022–2023. Samalle…
Maan kasvukunnosta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneet tilat pärjäävät parhaiten nykyisessä toimintaympäristössä, arvioi ProAgria Etelä-Suomen strategia- ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa. Kun monokulttuurista päästään, alkaa elämä maan alla aktivoitua.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
