Nämä jutut ovat toimittaja Vesa Jääskeläisen käsialaa.
Vahinko ei tule kello kaulassa: esimerkiksi sonni tai lypsylehmä saattaa loukkaantua vakavasti tapaturmassa. Tilalla tehtävä lopetus on monella tapaa armelias tapa eläimelle päättää päivänsä.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Helsingin yliopiston maatalousteknologian emeritusprofessori Jukka Ahokas on seurannut aitiopaikalta, miten koneet, automaatio ja robotiikka ovat muuttaneet suomalaisen maatalouden – työn, investoinnit ja koko tilojen arjen.
Vähän ajetuista, tehokkaista traktoreista on sitkeä pula. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, ja hinnat seuraavat uusien koneiden hintatasoa. Pula vain pahenee, kun uusien traktoreiden kauppa mataa pohjalukemissa. Käytettyjä paljon myyvät konekauppiaat kertovat, mitä ostajat nyt etsivät.
Piesalan lammastilalla pyritään 460 suomenlampaan uuhimäärällä 1 400 karitsan vuosituotantoon. Intensiivinen lampaanlihantuotanto perustuu ympärivuotiseen karitsointiin ja korkeaan tiinehtyvyysprosenttiin. Eemeli Piesala kertoo, että voimaperäisen tuotannon tavoittelu ulottuu myös peltoviljelyyn, josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon satoa viljeltyä hehtaaria kohti.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Lietelannasta ja rehujäämistä tehty syöte etenee reaktorisäiliössä hitaasti hämmennettynä. Prosessi antaa mikrobeille hyvät eväät metaanintuotantoon termofiilisellä eli noin +55 celsiusasteen lämpötila-alueella toimivassa biokaasulaitoksessa.
Koskiniemen tila on yksi harvoista suomalaisista kalkkunantuottajista eikä suinkaan suurin. 25 vuoden aikana tilalla on tuotettu kalkkunanlihaa lähes joka vuosi aina enemmän ja enemmän – näin siitäkin huolimatta, ettei kasvatuspaikkoja saati kiitospäiviä ole lisätty.
Turve on Irlannissa muutakin kuin polttoainetta – se on maan kulttuuriperinnön sydän. Turpeen käyttö on erottamaton osa irlantilaista identiteettiä; jo pelkkä savun haju saattaa merkitä enemmän kuin meille suo, sauna ja sisu yhteensä.
Alkaliparistojen ja teollisuuden sivuvirtojen arvokkaat hivenravinteet voidaan palauttaa takaisin kiertoon lehtilannoitteina. Tracegrow on kehittänyt puhdistusprosessin.
Vanhan koulutilan rakennuspalo syksyllä 2023 Parikkalan Särkisalmella nosti monella tunteet pintaan. Yöllisessä palossa tuhoutui 73 hiehoa, ja vain kaksi eläintä selvisi hengissä. Heli ja Vesa Parvisen uusi hiehokasvattamo puhkuu nyt täyttä uutta elämää.
