Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Ylistarossa syyskuussa järjestetty maastopäivä sähkölinjojen alustojen hyötykäytöstä ei jättänyt arvailujen varaan, mistä kohtaa reitin varrelta löytyisi Hiilekas-hankkeen nykyajan "tervahauta" eli retortti. Nenän ohjaamana vainu vei suoraan peräkärryn lavalle pystytetyn pyrolyysilaitoksen luo.
Hankkeen koneenkäyttäjäksi vihkiytynyt Jukka Jyrkkä oli ladannut Soilcare Oy:n valmistaman Amacee 800 -retortin hyvissä ajoin valmiiksi ja sytyttänyt tulet sen pesään puolta tuntia aiemmin.
Vieno savukiehkura nousi piipusta kertoakseen, että pyrolyysiprosessin lämmönnousu oli alkanut. Seuraavien tuntien aikana säiliön sisällä oleva biomassa hajoaisi hapettomissa oloissa lämmön avulla puhtaaksi biohiileksi ja tisleiksi.
– Kaasunmuodostus alkaa yleensä alle kahdessa tunnissa sytytyksestä. Prosessi ei ole säästä riippuvainen, ainoastaan raaka-aineen kosteudesta. Jos satsi on puusepänkuivaa, kaasu irtoaa nopeammin, Jukka Jyrkkä sanoo.
Hänen mukaansa myös puulaji vaikuttaa prosessin kulkuun. Tiheäsoluinen koivu lähtee hitaasti mutta voimakkaasti, kun taas kuusi ja mänty reagoivat tasaisemmin. Optimaalinen kosteus on kaikilla materiaaleilla alle 15 prosenttia.
Amacee 800 -retortin panostilavuus on noin 0,8 kuutiometriä. Sisävaippa irrotetaan etukuormaimen tai nosturin avulla, täytetään puuraaka-aineella ja suljetaan alassuin. Lopuksi nostetaan ulkovaippa paikalleen.
Sisävaipan ainoa aukko johtaa kaasut ulkokuoren sisään. Kun kaasunmuodostus on alkanut, ne ohjautuvat jäähdyttimen kautta polttopesään. Sisävaippa ei siis ole kosketuksessa liekkeihin, vaan lämpö siirtyy epäsuorasti noin 80 millimetriä leveässä välitilassa.
Prosessi käynnistetään sytyttämällä tuli polttopesään, jolla nostetaan lämpötila noin 200 celsiusasteeseen.
– Lämpötilan ylittäessä tuon rajan alkaa puusta irrota pyrolyysikaasuja. Ne johdetaan polttopesään, jolloin prosessi muuttuu omavaraiseksi eli laitos toimii omalla pyrolyysikaasulla eikä pesään yleensä tarvitse lisätä puita. Lämpötilaa on hyvä seurata puolen tunnin välein. Maksimilämpötila on retortissa noin 650 astetta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Drooni soveltuu boorin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Tunnissa boori leviää tasaisesti jopa kuudelle hehtaarille, mutta metsän kasvua boorilannoitus parantaa jopa vuosikymmeniksi.
Metsää voi uudistaa talvellakin. Orimattilalainen Juha Sirkkala on kehittänyt SeedGun-metsänuudistamismenetelmää yli kolmekymmentä vuotta.
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
Tiukentuneet torajyvien raja-arvot ovat haaste etenkin hybridirukiille, joka on populaatiolajikkeita alttiimpi torajyvälle. Viljelijän keinoja torjua torajyvää ovat hyvä viljelykierto, terve, peitattu kylvösiemen ja huolelliset viljelytoimet.
Kaksi vuotta sitten Suomessa aloitti uusi rahasto, jonka ajatuksena oli tuoda markkinoille uusi väline lisämaakauppojen rahoittamiselle ja vuokrapeltojen tarjonnalle. Vaikka ajatus oli teoriassa hyvä, se ei toiminut käytännössä, ja nyt rahasto on ilmoittanut toimintansa lopettamisesta.Peltorahasto ajautui omaan mahdottomuuteensa, koska sille ei ole kysyntää. Tavanomaiset pankit kyllä rahoittavat järkevät lisämaakaupat, eikä järjettömiä kauppoja pidä kenenkään rahoittaa.…
