Biohiiltä valmistetaan retortilla, joka kuivatislaa puubiomassaa. Pienehkö panosretortti sopii jo maatilakäyttöön, puulajista ja vuodenajasta riippumatta. Biohiilelle ennustetaan kysyntää terästeollisuudessa ja maataloudessa, nyt jo käyttöä on viherrakentamisessa ja kasvualustoissa.
Ylistarossa syyskuussa järjestetty maastopäivä sähkölinjojen alustojen hyötykäytöstä ei jättänyt arvailujen varaan, mistä kohtaa reitin varrelta löytyisi Hiilekas-hankkeen nykyajan "tervahauta" eli retortti. Nenän ohjaamana vainu vei suoraan peräkärryn lavalle pystytetyn pyrolyysilaitoksen luo.
Hankkeen koneenkäyttäjäksi vihkiytynyt Jukka Jyrkkä oli ladannut Soilcare Oy:n valmistaman Amacee 800 -retortin hyvissä ajoin valmiiksi ja sytyttänyt tulet sen pesään puolta tuntia aiemmin.
Vieno savukiehkura nousi piipusta kertoakseen, että pyrolyysiprosessin lämmönnousu oli alkanut. Seuraavien tuntien aikana säiliön sisällä oleva biomassa hajoaisi hapettomissa oloissa lämmön avulla puhtaaksi biohiileksi ja tisleiksi.
– Kaasunmuodostus alkaa yleensä alle kahdessa tunnissa sytytyksestä. Prosessi ei ole säästä riippuvainen, ainoastaan raaka-aineen kosteudesta. Jos satsi on puusepänkuivaa, kaasu irtoaa nopeammin, Jukka Jyrkkä sanoo.
Hänen mukaansa myös puulaji vaikuttaa prosessin kulkuun. Tiheäsoluinen koivu lähtee hitaasti mutta voimakkaasti, kun taas kuusi ja mänty reagoivat tasaisemmin. Optimaalinen kosteus on kaikilla materiaaleilla alle 15 prosenttia.
Amacee 800 -retortin panostilavuus on noin 0,8 kuutiometriä. Sisävaippa irrotetaan etukuormaimen tai nosturin avulla, täytetään puuraaka-aineella ja suljetaan alassuin. Lopuksi nostetaan ulkovaippa paikalleen.
Sisävaipan ainoa aukko johtaa kaasut ulkokuoren sisään. Kun kaasunmuodostus on alkanut, ne ohjautuvat jäähdyttimen kautta polttopesään. Sisävaippa ei siis ole kosketuksessa liekkeihin, vaan lämpö siirtyy epäsuorasti noin 80 millimetriä leveässä välitilassa.
Prosessi käynnistetään sytyttämällä tuli polttopesään, jolla nostetaan lämpötila noin 200 celsiusasteeseen.
– Lämpötilan ylittäessä tuon rajan alkaa puusta irrota pyrolyysikaasuja. Ne johdetaan polttopesään, jolloin prosessi muuttuu omavaraiseksi eli laitos toimii omalla pyrolyysikaasulla eikä pesään yleensä tarvitse lisätä puita. Lämpötilaa on hyvä seurata puolen tunnin välein. Maksimilämpötila on retortissa noin 650 astetta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Koivupilkkeen kysynnälle ei näy loppua, kun sähkön hintapiikit hipovat pilviä. Polttopuut varataan nykyään hyvissä ajoin, mutta toimituserien koko on pienentynyt, kertoo polttopuita urakoiva metsätilan isäntä Ali Vaarala.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
Drooni soveltuu boorin puutteesta kärsivien metsien lannoittamiseen. Tunnissa boori leviää tasaisesti jopa kuudelle hehtaarille, mutta metsän kasvua boorilannoitus parantaa jopa vuosikymmeniksi.
Metsää voi uudistaa talvellakin. Orimattilalainen Juha Sirkkala on kehittänyt SeedGun-metsänuudistamismenetelmää yli kolmekymmentä vuotta.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
Ulkoriveissä kasvanut syysvehnä tuotti kaistasekaviljelyä tutkineessa kokeessa yli kaksinkertaisen sadon keskiriveihin verrattuna. Tutkijat kehittivät puimuriin omat kaistasukset parantamaan kaistojen puintia, ja tutkimusta viljelytavan hyödyistä tarvitaan lisää.
Lakiosa ei periaatteessa kuulu maatilan sukupolvenvaihdokseen, mutta käytännön elämässä on viisasta huomioida se tilakaupan yhteydessä. Lakiosan tarkoituksena on, että kaikki lapset saavat vanhemmiltaan perintönä jotakin – vähintään lakiosan. Vanhemmat eivät voi siten jättää ketään lapsistaan niin sanotusti perinnöttömäksi, vaan laki takaa kaikille osansa vanhempien perinnöstä.Maatilan ja maanviljelijöiden kohdalla lakiosalogiikka saattaa olla haasteellinen. Miten huomioida jokaisen
Tapaturmat ja sairauskohtaukset tulevat ilmoittamatta. Maatilayrityksen tärkeimpien talousasioiden hoitamiseen tulisi olla varahenkilö, jolla on lupa käyttää yrityksen tilejä ja hoitaa muitakin talousasioita.
