NC-koneistajakoulutuksen käynyt Jari Saarikoski työskenteli pitkään koneyrittäjänä, kunnes vaihtoi kymmenkunta vuotta sitten työmaansa broileremojen kasvatukseen. Nyt siitosmunia tuotetaan neljässä hallissa 28 000 emon voimin.
Kouran kylässä Seinäjoella toimivalla Saarikosken Farmi Oy:llä on pitkät perinteet siipikarjatuotannossa. Broileremojen kasvatus tilalla alkoi 4 000 linnulla vuonna 1990 ja vuosituhannen vaihteessa tuotanto laajeni 7 000 lintuun. Vuonna 2003 määrä tuplaantui 14 000 lintuun.
”Ostin tilan perustettavan yhtiön lukuun vuonna 2007, kun työskentelin sen omistajan metsäkoneyrityksessä työnjohtajana pitkän aikaa oman maarakennuskoneyrityksen ohella. Kun entinen omistaja ilmoitti myyvänsä kanalan, niin innostuin siitä heti”, Jari Saarikoski muistelee.
”Minulle se oli loistosiirto, vaikka itselläni ei ole mitään maataloustaustaa, sillä olen ammatiltani CNC-koneistaja. Myöhemmin myin maarakennuskoneyrityksen osakkeet pois ja nyt olen päätoiminen broileremotuottaja.”
Viimeisin laajennus Saarikosken Farmilla on tehty vuonna 2014, jolloin tuotanto tuplaantui nykyiseen 28 000 emopaikkaan. Yrityksessä työskentelee neljä vakituista henkilöä – saman verran kuin tuotannon alussa edellisen omistajan aikana. Tekniikan automatisointi on tehostanut toimintoja.
Viime joulukuussa tilalle asennettiin kontissa toimiva Biofiren Palokärki -lämpölaitos, jossa on 650-kilowattinen palopää. Lämmönlähteenä käytetään palaturvetta ja haketta.
Kananuorikot tulevat tilalle Atrialta 18-viikkoisina ja ne ovat sisällä 10–11 kuukautta. Kukkoja on joukossa 10 prosenttia. Vaikka kierto tapahtuu yhdessä parvessa, siinä on käytännössä kaksi parvea, joiden ikäero on kaksi viikkoa.
Kasvatuskauden aikana hallien lämpötila pidetään +20 asteen hujakoilla. Ainoastaan valaistuksella vaikutetaan päivän pituuteen.
”Alussa päivän pituus on kahdeksan tuntia ja sitä lisätään maksimissaan 14 tuntiin samalla kun kirkkautta nostetaan lintujen ikääntyessä. Sillä stimuloidaan sukupuolikypsyyttä. Kanalle tehdään keinotekoine kevät, jolloin ne lisääntyvät parhaiten.”
Kun linnut ovat olleet sisällä neljä viikkoa, voidaan odottaa jo ensimmäisiä munia. Siitä lähtien 5–7 viikossa ollaan lähellä huippumunintaa.
”Alkumuninta on työläin aika, koska kanat munivat vähän minne sattuu. Ensimmäisen ja huippumuninnan välissä kanat saatava asettumaan, jotta ne löytävät kunnolla pesiinsä. Pesät sijaitsevat kunkin hallin keskellä ja kanat liikkuvat vapaasti.”
Munatuotanto pysyy suhteellisen tasaisena, kunnes se alkaa laskea 26–27 viikon jälkeen. Tuotantokauden aikana populaatiosta karsitaan sairaat tai vahingoittuneet yksilöt.
Jari Saarikosken mukaan painonhallinta on kasvatuksessa oleellinen asia, sillä kasvun pitää tapahtua tietyn käyrän mukaan.
”Ruokinta on yksi suurimpia haasteita hyvälaatuisen eläinaineksen lisäksi, jotta haudonta onnistuu. Ruokinnan tavoitteena on pitää kanat mahdollisimman samankokoisina. Kukkojen ja kanojen on kasvettava koko elinkaaren ajan, eikä siinä saa esiintyä vaihtelua. jos alussa iso vaihtelukerroin, se heijastuu heti haudontatulokseen.”
Tilalla käytetään pelkästään täysrehua, joka tulee A-rehun Koskenkorvan tehtaalta. Omaa viljaa tuotannossa ei käytetä, eikä sitä kyettäisi tuottamaan Saarikosken omalta viiden hehtaarin tilalta.
”Suomessa on noin 50 broileremotilaa, joista jossain on kokeiluluontoisesti kokeiltu omaakin rehua. Rehun pitää olla mureaa! Sillä erityisen suuri merkitys. Rakeiden ja energiasisällön pitää olla ennen kaikkea tasalaatuista, eikä siinä saisi esiintyä vaihtelua lainkaan.”
Saarikosken tilalla on vältytty isommilta epidemioilta, vaikka joitain eläintauteja on ilmennyt.
Jokaisessa hallissa on yksi pesälinja, josta munat kerätään kolme kertaa päivässä mattokuljettimelle ja siitä edelleen purettavaksi toiselle kuljettimelle osaston ulkopuolelle. Pakkaushuoneessa vuorossa oleva henkilö laaduttaa ne siirtämällä likaiset tai huonokuntoiset pois. Punnitus, määrän lasku ja tarpeen vaatiessa myös erottelu tapahtuu koneellisesti.
Munat jatkavat linjastolla seuraavaan laitteeseen, joka lajittelee ne oikein päin kuppeihin ja siitä edelleen kennoihin. Toinen kone jatkaa pakkaamalla kymmenkiloiset kennot korkeisiin vaunuihin, joilla ne lähtevät eteenpäin hautomoon kolme kertaa viikossa.
”Tämä vaunuun laittava kone oli ensimmäinen Suomessa, ja sen jälkeen näitä on tuotu maahan vain yksi maahan. Aikaisemmin painavat kennot on nostettu käsin ja korkeat vaunut olivat työläitä täyttää. Nyt vuorossa oleva pakkaaja tarkistaa kennot ja hyväksyy ne napin painalluksella, jolloin kone vie ne vaunuihin.”
Kaikki Saarikosken Farmin tuottamat siitosmunat menevät 18 kilometrin päässä Nurmossa olevaan Atrian hautomoon, josta ne aikanaan lähtevät sopimustuottajille eri puolille maata. Kuljetuksen aikana munat pidetään 18 asteen lämpötilassa. Optimi on 17,5 astetta.
Haudonnan onnistumisesta Saarikoski saa raportin, jonka perusteella kaikista munista maksetaan perushinta. Tuottajalle ei kuitenkaan makseta lisätiliä epäonnistuneista haudonnoista.
Tila on täysin ilman eläimiä vuodessa 4-8 viikkoa. Sinä aikana hallit tyhjennetään täysin, puhdistetaan ja desinfiointiin sekä tehdään vuosihuollot tarpeelliset korjaukset.
Nyt hallien pesu on ratkaistu siten, että Latviasta käy nelimiehinen pesuyritys tekemässä puhdistukset ja desinfioinnit kolmella kuumavesipesurilla kahdessa viikossa. Lisäksi käytössä on Saarikosken oma kuumavesipesuri.
”Olen aikaisemmin käyttänyt suomalaista työvoimaa, mutta meillä ei ole enää sellaisia pesuyrityksiä tarjolla, vain yhden pesurin yrittäjiä. Pestävää pinta-alaa on sentään 5 000 neliötä ja kaikki osat pitää purkaa pesua varten”, Jari Saarikoski kertoo ilmaisten tyytyväisyytensä niin palveluun kuin lopputulokseenkin.
Lanta poistetaan hallien ritilöiden alta kurottajalla. Lantaa kertyy noin 900 tonnia vuodessa ja se toimitetaan vastaanottosopimuksilla paikallisille viljelijöille, joiden pellot sijaitsevat noin 10 kilometrin säteellä Saarikosken Farmilta.
Päiväniemen tilalla Vetelissä on ennestään hyviä kokemuksia alkiohuuhteluista. Nyt karjan perinnöllistä edistymistä nopeutetaan osallistumalla Parasta laatua alkioilla -hankkeeseen. Se pyrkii tekemään alkioista arkipäivää yhä useammalla tilalla.
Jos ajantasainen varautumissuunnitelma keväälle ja kesälle on vielä tekemättä, nyt on viimeinen hetki sen laadinnalle. Riittävä varamiesjärjestelmä ja selkeät työohjeet mahdollistavat tuotannon jatkumisen silloinkin, jos isäntäväki on poissa pelistä koronaviruksen vuoksi.
Kotimaisen valkuaisen kysyntä kasvaa, ja viljelypinta-alaa voitaisiin lisätä reilusti. Palkokasvit ovat kannattava lisä viljelyyn sekä taloudellisesti että viljelykierron kannalta. Paturin tilalla käytössä on kaksivaiheinen korjuu.
Öljypellavan jalostajat kaipaavat lisää innokkaita viljelijöitä. Lisäsopimuksia ollaan lähivuosina valmiita tekemään tuhannelle hehtaarille.