Tekoäly tunnistaa viljapellosta vieraat lajit
Puhdaskauran ja siemenviljan tuotannossa pienikin määrä väärää viljalajia kasvustossa on erittäin haitallista. Niiden löytäminen annettiin droonin ja tekoälyn tehtäväksi.
Tutkimuksissa droonilla tehty nurmen kaukokartoitus on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi arvioimaan nurmisadon määrää ja laatua, kunhan systeemiä on riittävästi koulutettu sopivalla aineistoilla.
Nurmen sadonkorjuun onnistumisella on iso merkitys maitotilan taloudelle. Korjuu on myös iso kustannuserä.
”Tulevaisuudessa korjuiden suunnittelussa voi hyödyntää droonilla saatuja nurmien kartoitustietoja niin eri lohkojen sadon määrän kuin laadun seurannassa. Esimerkiksi pellolle tehtyjen aumasiilojen tilavuutta voi arvioida droonikartoituksella sangen kätevästi”, erikoistutkija Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskuksesta arvioi.
Lukella droonikartoituksia on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Kahden vuoden aikana nurmia kartoitettiin DroneKnowledge -hankkeessa yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa.
Niemeläinen kertoo, että tutkimuksessa timotei-nurminatanurmeen tehtiin lannoituksella ja korjuuajalla kasvustoja, joissa oli hyvin erilainen nurmimassa ja nurmen laatu.
Tämän harjoitusaineiston kaukokartoitustuloksia verrattiin juuri ennen korjuuta tehtyihin sato- ja laatuanalyyseihin.
”Harjoitusaineiston tarkastelussa parhaimmat vastaavuudet saatiin lähellä säilörehun korjuuastetta tehdyissä kartoituksissa. Harvassa kasvustossa vastaavuudet olivat heikompia, samoin kuin jo tähkälle tulleessa tai voimakkaan lannoituksen vuoksi jo osittain lakoutuneessa kasvustossa.”
Laatumäärittelyssä virhe oli varsin pieni suhteessa rehutaulukon nurmen eri laatuluokkien arvoihin.
”Helpoimmin kartoitustietoa pystyisi hyödyntämään nurmiviljelyssä esimerkiksi kartoittamalla suojaviljan lakokohdat ja mahdolliset olkikasaumat, jotta tietäisi täydennyskylvöpaikat. Myös loppukeväällä tuhoutuneet alueet näkyvät ylhäältä paljon paremmin kuin kasvustoja sivusta tarkkailemalla”, Niemeläinen toteaa.
Lohkokohtaista ja lohkon sisäistä sadon määrän vertailua pystyy tekemään jo nyt kasvillisuusindeksikarttoja vertailemalla. Niemeläinen uskoo, että lähitulevaisuudessa hehtaarisadon ja laadun arviointi saadaan viljelijälle käyttökelpoiselle tasolle, nopeasti tuloksia antavaksi.
”Saadut tulokset osoittavat kaukokartoitusmenetelmän pystyvän arvioimaan nurmisadon määrän ja laadun varsin tarkasti, kunhan systeemiä on riittävästi koulutettu sopivalla aineistolla.”
Droonikartoitukset, satelliittiaineistot ja laitteisiin kiinnitetyt kaukokartoitusanturit täydentävät toisiaan.
Niemeläinen peräänkuuluttaa palvelun kehittämisestä kiinnostuneita. Viljelijälle tuotettavan tiedon pitää olla selkeässä muodossa, tutuissa yksiköissä. Nurmen kesäaikaisiin viljelytoimiin vaikuttavat tulokset tarvitaan nopeasti, mutta nurmilohkojen sadoista ja lohkon vaihtelusta kertova tietoa tarvitaan myös myöhemmin, yli vuosien tapahtuvaa tarkastelua varten.