Mäntsäläläinen maatalousyrittäjä Sari Melart sai Melan työkykyneuvonnasta apua henkiseen jaksamiseensa monin tavoin tiukassa tilanteessa. Maksutonta neuvontaa tarjoavat Melan 14 työkykyneuvojaa ympäri Suomen.
Vanha päärakennus, kivinavetta ja liuta muita rakennuksia muodostavat kauniin tilakeskuksen mäen päällä. Tilalla viidettä polvea edustava Sari Melart ohjaa vieraansa, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) työkykyneuvoja Marko Kiiverin, harvoin käytössä olevaan ruokasaliin tammikuisena pakkasaamuna.
Mitä he odottavat tapaamiselta?
– Odotan saavani apua omaan tilanteeseeni. Haluan myös madaltaa toisten kynnystä avun hakemiseen omalla esimerkilläni, Melart puntaroi.
Kiiveri puolestaan pyrkii saamaan hyvän kuvan tilakokonaisuudesta.
– Sitten suunnittelemme tulevaa ja teemme hakemuksen ostopalvelusitoumuksesta lyhytkestoiseen psykoterapiaan, Kiiveri valottaa.
He asettuvat vieretysten pöydän ääreen. Keskustelu voi alkaa.
Ensin käydään läpi, minkä kokoisesta tilasta on kysymys, mitä tilalla viljellään ja mistä tilan talous muodostuu. Viimeisistäkin eläimistä luovuttiin 1980-luvulla.
Sari Melart kertoo ilmoittaneensa jo viisivuotiaana, että hän on sisaruksista se, joka jatkaa tilaa.
Vuonna 2005 tapahtuneesta avioerosta lähtien hän on vastannut tilan pyörittämisestä yksin, hoitanut itse lähes kaikki pelto- ja metsätyöt.
Tilanpito on tuntunut Melartista ajoittain yksinäiseltä varsinkin hänen isänsä kuoleman jälkeen, vuodesta 2013.
Kiiveri kysyy, kuinka Melart on saanut aikansa riittämään kaikkeen.
– Joskus meinaa tulla vähän paniikki, Melart myöntää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Kiire, taloushuolet ja sukupolvien väliset hankaukset koettelevat maatiloilla yhdessä työskentelevien parisuhdetta. Huonoon suhteeseen ei kannata tyytyä. Puhe- ja tunneyhteyden uudelleen löytämiseen saa apua.
Työturvallisuusasioiden viilaaminen viljelytukien edellyttämiin sosiaalisen ehdollisuuden vaatimuksiin voi parhaimmillaan tuulettaa tilan jämähtäneitä työtapoja.
Lopen peruna on tunnettu tuotemerkki muuallakin kuin Helsingin Kauppatorilla. Joonatan ja Juhana Männistö brändäävät perunatilansa tuotteita entistäkin houkuttelevammiksi. Tilan viljelykierrossa tarvitaan muitakin kasveja, mutta ne tuovat liikevaihdosta vain pienen osan.
Täsmäviljelyn kehitys painottuu tällä hetkellä vahvasti drooneihin. Robottidroonit automatisoivat jatkossa monia maa- ja metsätilojen tuotantoprosesseja, mutta toistaiseksi lainsäädäntö estää esimerkiksi automatisoidut lennot. Telakkadrooneja testataan Maanmittauslaitoksella.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Suomalaisten marjatilojen valikoimaan on tulossa uusi marja. Tunnelissa kasvatettavan amerikankarpalon kauppakestävyys on omaa luokkaansa. Marja on koeviljelyssä Helsingin yliopiston lisäksi myös Kuoppamäen puutarhalla Nastolassa.
EU:n uusi hanke vauhdittaa tutkimusta ja innovaatioita. Yli 100 organisaation verkosto 28 maasta tukee ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Myös pk-yritykset ja oppilaitokset voivat hakea tutkimusrahoitusta hankkeen kautta.
Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailuansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.
