Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Katrineberg Oy:n karjassa on 140 emolehmää, joista kaksi kolmasosaa on herefordeja ja kolmasosa anguksia. Karjan eläinten genomitestaus on aloitettu vuonna 2021, eli pian sen jälkeen kun genomitestaus on ollut liharoduilla mahdollista.
– Testaamme vuosittain kaikki syntyneet vasikat muutamia risteytysvasikoita lukuun ottamatta, kertoo isäntä Henrik Jensen.
– On tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto niin omien eläinvalintojen kuin myös eläinten ostajien avuksi. Nykyään tuntuukin, että jos joltain eläimeltä puuttuu genomitestauksen tulokset, on kuin olisi musta aukko tiedoissa!
Hankkeiden rooli on ollut todella tärkeä genomitestauksessa ja genomiarvostelun rakentamisessa liharoduille. Tuorein hankkeista on Faban lanseeraama Geno24genomitestituki, jolla tuetaan sekä liha- että lypsykarjarotujen genomitestausta vuoden 2024 aikana.
– On hienoa, että on saatu uusi Geno24-hanke tukemaan genomitestauksen hintaa. Testauksen hyödyt ovat niin moninaisia, sillä testauksessa varmistuu sekä eläinten polveutuminen että selviää joukko kullekin rodulle tyypillisiä perinnöllisiä sairauksia.
Myös jalostusarvostelujen luotettavuus paranee merkittävästi, kun arvostelussa on mukana genomitestin tulokset. Alussa tämä oli Jenseneille suurimpia houkuttimia testaukseen, mutta nykyään myös tutkimuksessa käytettävällä sirulla on muutamia erittäin tärkeitä herefordin ja anguksen perinnöllisiä sairauksia, joiden selvittäminen ja välttäminen on jokaisen karjanomistajan velvollisuus.
Genomitestin tulosten monipuolisuus ja tuki kannustaa testaamaan kaikki karjan eläimet jatkossakin.
– Ei kannata testata vain silloin tällöin vaan kerätä tietoa karjastaan kokonaisvaltaisesti. Vaikka nyt on taloudellisesti tiukkaa, tämä on tietynlainen sijoitus tulevaisuudelle. Jalostus on kokonaisuutena niin hidasta, että kiikari pitää olla tarkennettuna tulevaisuuteen, Henrik Jensen tiivistää.
Syntyvien vasikoiden genomitestaaminen kannattaa aloittaa DNA-korvamerkkien tilaamisella. DNA-korvamerkkien ansiosta erillinen näytteenottotyö jää pois ja näytteenoton luotettavuus paranee, kun eläin tunnistusmerkitään näytteenoton yhteydessä. Muita mahdollisia näytetyyppejä ovat TEGO-verinäytekortti ja karvanäyte. Karjanomistaja voi ottaa näytteet itse.
Tilaaminen käy helposti Minun Maatilani -palvelun kautta. Genomitestien tilauslomake kuuluu kaikkiin Minun Maatilani -palvelun palvelupaketteihin ja se löytyy eläinkorin toimenpidevalikosta.
Tilaaminen tapahtuu valitsemalla testattavat eläimet eläinkoriin. Tilauslomake avautuu DNA-kierrettä esittävän kuvakkeen kautta. Avautuessaan tilauslomake tarkistaa valittujen eläinten tiedot ja ehdottaa käytössä olevien tietojen pohjalta esimerkiksi näytetyyppiä. Allflexin DNA-korvamerkit tilauslomake tunnistaa automaattisesti. Tavallisten korvamerkkien kohdalla oletusnäytetyyppinä on TEGO-verinäyte. Liharotuisilta eläimiltä karvanäytteen ottaminen voi olla TEGO-verinäytettä helpompaa, joten näytetyypiksi kannattaa kuitenkin vaihtaa karvanäyte. Tilauksen tekeminen on mahdollista vain, jos eläin täyttää genomisen jalostusarvolaskennan kriteerit.
Myös tulosten tarkastelu tapahtuu Minun Maatilani -palvelun kautta. Tuloksia voi tarkastella tarpeen mukaan kätevästi sekä eläin kerrallaan että koko karja kerralla.
Ohjeet tilausten tekemiseen ja tulosten tarkasteluun löytyvät Faban kotisivuilta osoitteesta faba.fi/fi/genomitestaus. Kaikissa genomitestausta koskevissa kysymyksissä palvelee Fabalab-palvelut, fabalab@faba.fi.
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
