Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Aurinkopaneeleilla ja biokaasulla tuotettavan sähkön määrä saattaa jopa kolminkertaistua suomalaisilla maatiloilla seuraavan 25 vuoden aikana, jos säännös- ja tukipolitiikka on suotuisaa.
Näin arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2024 julkaisemassa synteesiraportissa Suomen maatalouden energiankulutus.
– Maataloudessa ei ole toista niin kannattavaa investointia kuin aurinkosähköjärjestelmä, toteaa Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Kasken tilan isäntä, maatalousyrittäjä Markku Välimäki.
Vuoden 2020 rakennetutkimuksen mukaan maatilojen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 31 gigawattituntia sähköä. Se vastaa noin kahta prosenttia maatalouden sähkön käytöstä.
Kasken tilalle ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017.
– Sähkön siirtomaksut ovat korkeat, eikä Carunan 1940-luvulla rakennettu sähkölinja enää herätä luottamusta, hän perustelee kiinnostustaan aurinkoenergiaan.
Tila tuottaa kauraa, nurmirehua, kuminaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita sekä energiaa ja puusepän tuotteita. Viljelyala on noin 80 hehtaaria, joista marjojen osuus on 1,5 hehtaaria.
Sähkön lisäksi Kasken tilalla käytetään energianlähteinä polttopuuta, haketta, polttoöljyä ja dieseliä. Hakkeella lämpiävät tilan kiinteistöt ja kuivuri sekä Stormin päiväkoti ja koulu.
– Haketta on syksyllä aina varastossa 900 megawattitunnin edestä. Kaikissa kuljetuksissa käytän kuorma-autoa. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin traktorilla ajaminen.
Kasken tilalla on yhteensä kuusi aurinkopaneelikenttää. Viisi niistä sijaitsee rakennusten katoilla ja seinissä. Lisäksi tilalla on yksi iso maakenttä, paneelirivi pensasmustikkapellon laidalla.
– Kenttiä on niin monta, koska ne ovat kaikki eri ilmansuuntiin. Jos aurinko paistaa, joku aurinkosähköjärjestelmistä tuottaa aina sähköä, Välimäki kertoo.
Tilan aurinkopaneelien yhteenlaskettu maksimaalinen teho on 99 kilowattipiikkiä. Viime vuonna paneelit tuottivat yhteensä noin 58 000 kilowattituntia sähköä. Se on runsas 70 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta, joka on noin 80 000 kilowattituntia vuodessa.
Kesällä aurinkopaneelit tuottavat yli oman tarpeen, mutta talvisin sähköä täytyy ostaa, koska aurinko ei paista. Ylimääräisen sähkön hän myy Fortumille.
– Myydyn sähkön hinta on ollut tähän asti aina korkeampi kuin ostetun.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
