Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Aurinkopaneeleilla ja biokaasulla tuotettavan sähkön määrä saattaa jopa kolminkertaistua suomalaisilla maatiloilla seuraavan 25 vuoden aikana, jos säännös- ja tukipolitiikka on suotuisaa.
Näin arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2024 julkaisemassa synteesiraportissa Suomen maatalouden energiankulutus.
– Maataloudessa ei ole toista niin kannattavaa investointia kuin aurinkosähköjärjestelmä, toteaa Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Kasken tilan isäntä, maatalousyrittäjä Markku Välimäki.
Vuoden 2020 rakennetutkimuksen mukaan maatilojen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 31 gigawattituntia sähköä. Se vastaa noin kahta prosenttia maatalouden sähkön käytöstä.
Kasken tilalle ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017.
– Sähkön siirtomaksut ovat korkeat, eikä Carunan 1940-luvulla rakennettu sähkölinja enää herätä luottamusta, hän perustelee kiinnostustaan aurinkoenergiaan.
Tila tuottaa kauraa, nurmirehua, kuminaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita sekä energiaa ja puusepän tuotteita. Viljelyala on noin 80 hehtaaria, joista marjojen osuus on 1,5 hehtaaria.
Sähkön lisäksi Kasken tilalla käytetään energianlähteinä polttopuuta, haketta, polttoöljyä ja dieseliä. Hakkeella lämpiävät tilan kiinteistöt ja kuivuri sekä Stormin päiväkoti ja koulu.
– Haketta on syksyllä aina varastossa 900 megawattitunnin edestä. Kaikissa kuljetuksissa käytän kuorma-autoa. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin traktorilla ajaminen.
Kasken tilalla on yhteensä kuusi aurinkopaneelikenttää. Viisi niistä sijaitsee rakennusten katoilla ja seinissä. Lisäksi tilalla on yksi iso maakenttä, paneelirivi pensasmustikkapellon laidalla.
– Kenttiä on niin monta, koska ne ovat kaikki eri ilmansuuntiin. Jos aurinko paistaa, joku aurinkosähköjärjestelmistä tuottaa aina sähköä, Välimäki kertoo.
Tilan aurinkopaneelien yhteenlaskettu maksimaalinen teho on 99 kilowattipiikkiä. Viime vuonna paneelit tuottivat yhteensä noin 58 000 kilowattituntia sähköä. Se on runsas 70 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta, joka on noin 80 000 kilowattituntia vuodessa.
Kesällä aurinkopaneelit tuottavat yli oman tarpeen, mutta talvisin sähköä täytyy ostaa, koska aurinko ei paista. Ylimääräisen sähkön hän myy Fortumille.
– Myydyn sähkön hinta on ollut tähän asti aina korkeampi kuin ostetun.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
