Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Aurinkopaneeleilla ja biokaasulla tuotettavan sähkön määrä saattaa jopa kolminkertaistua suomalaisilla maatiloilla seuraavan 25 vuoden aikana, jos säännös- ja tukipolitiikka on suotuisaa.
Näin arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2024 julkaisemassa synteesiraportissa Suomen maatalouden energiankulutus.
– Maataloudessa ei ole toista niin kannattavaa investointia kuin aurinkosähköjärjestelmä, toteaa Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Kasken tilan isäntä, maatalousyrittäjä Markku Välimäki.
Vuoden 2020 rakennetutkimuksen mukaan maatilojen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 31 gigawattituntia sähköä. Se vastaa noin kahta prosenttia maatalouden sähkön käytöstä.
Kasken tilalle ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017.
– Sähkön siirtomaksut ovat korkeat, eikä Carunan 1940-luvulla rakennettu sähkölinja enää herätä luottamusta, hän perustelee kiinnostustaan aurinkoenergiaan.
Tila tuottaa kauraa, nurmirehua, kuminaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita sekä energiaa ja puusepän tuotteita. Viljelyala on noin 80 hehtaaria, joista marjojen osuus on 1,5 hehtaaria.
Sähkön lisäksi Kasken tilalla käytetään energianlähteinä polttopuuta, haketta, polttoöljyä ja dieseliä. Hakkeella lämpiävät tilan kiinteistöt ja kuivuri sekä Stormin päiväkoti ja koulu.
– Haketta on syksyllä aina varastossa 900 megawattitunnin edestä. Kaikissa kuljetuksissa käytän kuorma-autoa. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin traktorilla ajaminen.
Kasken tilalla on yhteensä kuusi aurinkopaneelikenttää. Viisi niistä sijaitsee rakennusten katoilla ja seinissä. Lisäksi tilalla on yksi iso maakenttä, paneelirivi pensasmustikkapellon laidalla.
– Kenttiä on niin monta, koska ne ovat kaikki eri ilmansuuntiin. Jos aurinko paistaa, joku aurinkosähköjärjestelmistä tuottaa aina sähköä, Välimäki kertoo.
Tilan aurinkopaneelien yhteenlaskettu maksimaalinen teho on 99 kilowattipiikkiä. Viime vuonna paneelit tuottivat yhteensä noin 58 000 kilowattituntia sähköä. Se on runsas 70 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta, joka on noin 80 000 kilowattituntia vuodessa.
Kesällä aurinkopaneelit tuottavat yli oman tarpeen, mutta talvisin sähköä täytyy ostaa, koska aurinko ei paista. Ylimääräisen sähkön hän myy Fortumille.
– Myydyn sähkön hinta on ollut tähän asti aina korkeampi kuin ostetun.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
Otsikon sanonta pitää paremmin paikkansa kuin moni saattaa arvatakaan. Harva sananlasku on syntynyt tyhjästä ja syvempi merkitys voi paljastua silloin, kun elämä alkaa kunnolla koetella.Menestyminen erityisesti maataloudessa ei ole vain tuotantotekniikkaa, tukipolitiikkaa tai investointilaskelmia. Se on kokonaisvaltaista itsensä rakentamista. Henkisesti, fyysisesti, mentaalisesti ja jopa kvanttitasolla. Jos nämä eivät tue toisiaan, sanon suoraan: tässä synkkien pilvien
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
Lajikejalostus on pitkäjänteistä tulevaisuustyötä, jossa on huomioitava muuttuvat kasvuolosuhteet. Nyt työn alla olevat lajikkeet kasvavat pelloillamme vasta vuosikymmenen kuluttua. Boreal tekee yhteistyötä alan eri tahojen kanssa viljelijöistä leipureihin ja kehittää lajikkeita, joissa on lopputuotteiden kannalta erityisiä ominaisuuksia.
