Korkeat siirtomaksut ja iäkäs, 1940-luvulla valmistunut sähkölinja saivat Kasken tilan isännän rakentamaan oman aurinkosähköjärjestelmän. Se tuottaa yli 70 prosenttia tilan käyttämästä sähköstä. Maatalouden energiankäyttö on pysynyt viime vuosina melko tasaisena tilojen määrän laskusta huolimatta, mutta energialähteistä nestemäisten polttoaineiden käyttö on lisääntynyt.
Aurinkopaneeleilla ja biokaasulla tuotettavan sähkön määrä saattaa jopa kolminkertaistua suomalaisilla maatiloilla seuraavan 25 vuoden aikana, jos säännös- ja tukipolitiikka on suotuisaa.
Näin arvioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2024 julkaisemassa synteesiraportissa Suomen maatalouden energiankulutus.
– Maataloudessa ei ole toista niin kannattavaa investointia kuin aurinkosähköjärjestelmä, toteaa Sastamalan Kiikoisissa sijaitsevan Kasken tilan isäntä, maatalousyrittäjä Markku Välimäki.
Vuoden 2020 rakennetutkimuksen mukaan maatilojen aurinkopaneelit tuottivat yhteensä 31 gigawattituntia sähköä. Se vastaa noin kahta prosenttia maatalouden sähkön käytöstä.
Kasken tilalle ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin vuonna 2017.
– Sähkön siirtomaksut ovat korkeat, eikä Carunan 1940-luvulla rakennettu sähkölinja enää herätä luottamusta, hän perustelee kiinnostustaan aurinkoenergiaan.
Tila tuottaa kauraa, nurmirehua, kuminaa, pensasmustikkaa, tyrniä ja herukoita sekä energiaa ja puusepän tuotteita. Viljelyala on noin 80 hehtaaria, joista marjojen osuus on 1,5 hehtaaria.
Sähkön lisäksi Kasken tilalla käytetään energianlähteinä polttopuuta, haketta, polttoöljyä ja dieseliä. Hakkeella lämpiävät tilan kiinteistöt ja kuivuri sekä Stormin päiväkoti ja koulu.
– Haketta on syksyllä aina varastossa 900 megawattitunnin edestä. Kaikissa kuljetuksissa käytän kuorma-autoa. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin traktorilla ajaminen.
Kasken tilalla on yhteensä kuusi aurinkopaneelikenttää. Viisi niistä sijaitsee rakennusten katoilla ja seinissä. Lisäksi tilalla on yksi iso maakenttä, paneelirivi pensasmustikkapellon laidalla.
– Kenttiä on niin monta, koska ne ovat kaikki eri ilmansuuntiin. Jos aurinko paistaa, joku aurinkosähköjärjestelmistä tuottaa aina sähköä, Välimäki kertoo.
Tilan aurinkopaneelien yhteenlaskettu maksimaalinen teho on 99 kilowattipiikkiä. Viime vuonna paneelit tuottivat yhteensä noin 58 000 kilowattituntia sähköä. Se on runsas 70 prosenttia tilan kokonaissähkönkulutuksesta, joka on noin 80 000 kilowattituntia vuodessa.
Kesällä aurinkopaneelit tuottavat yli oman tarpeen, mutta talvisin sähköä täytyy ostaa, koska aurinko ei paista. Ylimääräisen sähkön hän myy Fortumille.
– Myydyn sähkön hinta on ollut tähän asti aina korkeampi kuin ostetun.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puhuva avustaja tuo monimutkaisten maatalouskoneiden ominaisuudet vaivattomasti viljelijöiden käyttöön. Se lisää työturvallisuutta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
MaatalousKonemessut Helsingissä tarjosivat jälleen paljon nähtävää. Hehtaarikaupalla koneita sekä työtä helpottavia uutuuksia ja innovaatioita. Uusia oivalluksia, joista varmasti vielä kuullaan.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
