Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Pling. Puhelimen ilmoitusääni täyttää sekunniksi automaattiohjauksella etenevän traktorin ohjaamon, jossa viljelijä valmistautuu lähestyvän päisteen tekemiseen. Vilkaisu mobiililaitteen ruudulle kertoo, että kuriiri kylvökoneen varaosatoimituksessa on vaihtunut ja uusi kuljetusliike tarvitsisi kiireesti tietoja seuraavan päivän toimituksen varmistamiseksi.
Tämäkin vielä! Aivan kuin toukotöiden aikaan ei olisi kiirettä ja muistettavaa muutenkin tarpeeksi.
Käännöksen jälkeen linkki auki, pyydetyt tiedot sisään ja rahdin maksu verkkopankissa.
Vasta seuraavan päisteen jälkeen mieleen nousee muistikuva, että rahtikin piti maksaa jo alkuperäisen tilauksen yhteydessä.
– Erilaisia kalasteluyrityksiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän eri kanavia pitkin, Matti Saari kuvaa maanviljelijöidenkin kohtaamaa tilannetta.
Saari puhuu FarmGuard-hankkeen projektipäällikön suulla. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on maatilojen ja puutarhojen kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi päätavoitteista on lisätä tietoa erilaisista kyberuhista, siis esimerkiksi kalasteluyrityksistä.
Isojen kielimallien yleistyminen on tehnyt kalasteluviestien ja valesivustojen tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Ennen aika moni hämärähomma kariutui töksähdelleeseen suomen kieleen, mutta näin ei enää ole.
Kyberuhat voi jakaa kahteen pääryhmään: teknisiin ja ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Tässä artikkelissa paneudutaan jälkimmäisiin, joihin esimerkiksi tietojen ja pankkitunnusten kalastelu kuuluu. Teknisiä hyökkäyksiä ja niiltä suojautumista käsiteltiin edellisessä numerossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin ruuaksi kuin rehuksi vahvistaisi ruuantuotannon omavaraisuutta koko Euroopassa. Suomessa kokeillaan esimerkiksi härkäpapua ja kikhernettä.
Kantar Agrin tutkimuksen mukaan maatalouden rakennemuutos jatkuu, ja jatkavat tilat kehittävät toimintaansa aktiivisesti osaamisen, yhteistyön ja teknologian avulla. Menestys ei niinkään riipu tilan koosta vaan maatalousyrittäjän kyvystä sopeuttaa toimintamalli muuttuvaan ympäristöön.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa (SjT) testattiin loppukesästä työdroonin hyödyntämistä kasvinsuojeluruiskutuksessa. Kopterilla torjuttiin kesällä lehtilaikkutautia ja syksyllä nitistettiin rikkaruohopesäkkeitä.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun yhdessä vilja-alan Grand Old Man Seppo Koivulan kanssa järjestimme viljamarkkinakoulutuksen 15 viljelijälle ja alan vaikuttajalle. Sepon kontakteilla pääsimme Chicagon viljapörssin sisimpään opiskelemaan markkinoiden toimintaa, riskienhallintaa ja kaupanteon pelisääntöjä. Amerikan oppeja täydennettiin vielä tutustumalla Britannian viljamarkkinoihin ja kansainvälisen viljakaupan organisaatioihin sekä Saksan tuottajaosuuskuntien toimintaan. Tuo koulutusharjoitus osui aikaan,…
Kasvinsuojeluruiskutus drooneilla on vielä tällä hetkellä Suomen ja EU:n lainsäädännön mukaan lentolevitystä, joka on kiellettyä ilman erityisen painavia perusteita. EU on kuitenkin jo lieventänyt kieltoa droonien osalta, ja parhaillaan laaditaan ohjeistusta riskien arviointiin.
Haikeudella kuuntelee juttuja, kuinka 1970-luvulla inflaatio oli niin korkealla tasolla, että velat nollaantuivat muutamassa vuodessa. Mitä enemmän otti lainaa, sitä kannattavampaa se oli, koska kohta ne olivat haihtuneet olemattomiin. Joskin se näissä jutuissa unohtuu, että velan korko oli tuolloin hirmuisen korkea ja lainaa oli vaikea saada. Vielä 1980-luvulla pankkilainan korko saattoi olla 17 % ja…
