Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Pling. Puhelimen ilmoitusääni täyttää sekunniksi automaattiohjauksella etenevän traktorin ohjaamon, jossa viljelijä valmistautuu lähestyvän päisteen tekemiseen. Vilkaisu mobiililaitteen ruudulle kertoo, että kuriiri kylvökoneen varaosatoimituksessa on vaihtunut ja uusi kuljetusliike tarvitsisi kiireesti tietoja seuraavan päivän toimituksen varmistamiseksi.
Tämäkin vielä! Aivan kuin toukotöiden aikaan ei olisi kiirettä ja muistettavaa muutenkin tarpeeksi.
Käännöksen jälkeen linkki auki, pyydetyt tiedot sisään ja rahdin maksu verkkopankissa.
Vasta seuraavan päisteen jälkeen mieleen nousee muistikuva, että rahtikin piti maksaa jo alkuperäisen tilauksen yhteydessä.
– Erilaisia kalasteluyrityksiä tulee koko ajan enemmän ja enemmän eri kanavia pitkin, Matti Saari kuvaa maanviljelijöidenkin kohtaamaa tilannetta.
Saari puhuu FarmGuard-hankkeen projektipäällikön suulla. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on maatilojen ja puutarhojen kyberturvallisuuden vahvistaminen. Yksi päätavoitteista on lisätä tietoa erilaisista kyberuhista, siis esimerkiksi kalasteluyrityksistä.
Isojen kielimallien yleistyminen on tehnyt kalasteluviestien ja valesivustojen tunnistamisesta entistä vaikeampaa. Ennen aika moni hämärähomma kariutui töksähdelleeseen suomen kieleen, mutta näin ei enää ole.
Kyberuhat voi jakaa kahteen pääryhmään: teknisiin ja ihmisiin kohdistuviin hyökkäyksiin. Tässä artikkelissa paneudutaan jälkimmäisiin, joihin esimerkiksi tietojen ja pankkitunnusten kalastelu kuuluu. Teknisiä hyökkäyksiä ja niiltä suojautumista käsiteltiin edellisessä numerossa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
Tomppilan tilan yrittäjän Elina Valkeisen periaate on selkeä: yritetään tuottaa laadukasta ruokaa ja vaalia tilan tärkeintä pääomaa eli maan kasvukuntoa.
