Hometoksiineja on esiintynyt kevätviljasadoissa viime vuosina keskimääräistä enemmän. Homesienten kasvu ja toksiinien muodostuminen on monimutkainen yhtälö, jonka kaikkia muuttujia ei vielä tunneta.
Hometoksiinit ovat homesienten aineenvaihduntatuotteita, joita sienet muodostavat muun muassa lämpötilan ja kosteuden vaihtelun seurauksena. Osa toksiineista on haitallisia ihmisten ja eläinten terveydelle, minkä takia EU on määritellyt niille enimmäispitoisuuksia rehu- ja elintarvikeviljassa. Tiettyjen toksiinien pitoisuusrajoja kiristettiin vuonna 2024.
Erityisesti kosteissa olosuhteissa viljoilla esiintyy yleisesti Fusarium-sienten aiheuttamaa punahometta. Sienten aiheuttamat toksiinit ovat Suomessa olleet aiemmin ongelma lähinnä kauralla, mutta viime vuosina niitä on löytynyt myös kevätvehnästä ja -ohrasta.
Syysviljat ovat ainakin toistaiseksi säästyneet homesieniltä ja toksiineilta kevätviljoja paremmin.
Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että hometoksiinien lisääntymisen taustalla vaikuttaa ilmastonmuutos, joka on muokannut kasvukauden lämpö- ja kosteusoloja ja samalla maamme homesienilajistoa.
– Meidän Fusarium-sienilajistomme oli aiemmin vähän erilainen kuin nykyään: vielä 2000-luvun alussa yleisin DON-toksiinin (deoksinivalenoli) tuottaja oli Fusarium culmorum, mutta sen on syrjäyttänyt Fusarium graminearum. Fusarium graminearum on aggressiivisempi toksiinintuottaja kuin Fusarium culmorum, hän taustoittaa.
Jalli toteaa, että "toksiinivuodet" tulevat aaltoina, sillä homesienelle edullisen kasvukauden jälkeen sienen itiöt voivat säilyä kasvijätteessä ja pitää esiintymää yllä yli kasvukausien. Esimerkiksi DON-toksiinin edellinen iso esiintymä oli vuosina 2015–17 ja seuraava vuosina 2023–24.
Viljojen toksiiniongelma on viheliäinen vyyhti, sillä homesienten kasvuun ja toksiinien muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joita ei vielä riittävästi tunneta.
– Vielä ei täysin tiedetä, mikä laukaisee mitäkin, tai mikä on esimerkiksi viljelykierron eri kasvilajien tai muokkausmenetelmien merkitys homesienille. Ei ole olemassa yhtä hallintamenetelmää, jolla sienten kasvua ja toksiinien muodostumista voisi estää; riskiä voidaan vain vähentää, Jalli painottaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Riistaruualla saa lisätuloja, kunhan laatu on hyvä ja myynti- ja liiketoimintaosaamista löytyy. Alalla on kuitenkin riskinsä ja kasvu vaatii investointeja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa.Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli. Vuorien
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
