Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Jopa neljään metriin yltävä, vihreä hamppupelto keskellä Tyrnävän Ängeslevän kuuluja lakeuksia on kiinnittänyt kesän mittaan monen ohikulkijan huomion.
– Myös moni paikallinen on kysellyt, että mikä kasvi se on, kuituhamppua kolme vuotta kasvattanut Jyrki Siira sanoo.
Hän viljelee Eriikan tilallaan siemenohraa ja -perunaa, kuten jo isänsäkin ennen vuonna 2008 tehtyä sukupolvenvaihdosta. Tilalla on viljelty viimeiset kymmenen vuotta myös öljyhamppua Siiran sisaren hampputuotteita jalostavalle yritykselle.
Kun kuituhamppua Haukiputaalla jalostava ja sille markkinoita hakeva Hemka Fiber haki viljelijöitä, Siira kiinnostui.
– Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin esimerkiksi retikan, joka murskataan peltoon. Kokemukseni kuituhampusta ovat hyviä, mutta riippuu tietysti menekistä, jatkanko sen viljelyä myös jatkossa.
Kuituhamppu on Siiran mukaan erinomainen maanparannuskasvi, sillä sen jopa metrin syvyyteen ulottuva juuristo aukaisee maahan vesireittejä.
– Kasvi pudottaa talven aikana koko lehtimassansa, joka lannoittaa maata. Vuoden viljelyn jälkeen maa paranee niin paljon, että seuraava kasvi − yleensä vilja tai peruna − tykkää, Siira kertoo.
Huonolle pellolle kuituhamppua ei kuitenkaan kannata kylvää.
– Kosteustasapainon on oltava kunnossa. Jos vesi lilluu pellossa ja kasvusto jää aukkoiseksi, hyökkäävät rikkakasvit kimppuun. Pellon tulee olla myös tasainen ja kivetön, muuten paalaus ei onnistu. Kuituhamppu kun korjataan paalaamalla, kuten nurmi. Öljyhamppu taas puidaan, Siira toteaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
