Töitä ja viljelyä kannattaa havainnoida aktiivisesti, ja tallentaa havainnot muistiin. Kun asioita korjaa ennakkoon, negatiiviset yllätykset kiireessä vähenevät. Työhön keskittyminen, oma jaksaminen ja maatilan talous paranevat.
Yrittäjyyden yksi suuri valtti on päästä itse vaikuttamaan omaan työhönsä. Aktiivinen toimeen tarttuminen on palkitsevaa, ja asioihin on helpompaa tarttua havainnoinnin ja seurannan ansiosta. Väsyneenä ja uupuneena saattaa helposti syyttää ongelmistaan vaikkapa sääoloja tai passiivista edunvalvontaa, vaikka moneen asiaan voi vaikuttaa omilla valinnoillaan.
Epäkohtien korjaaminen voi kohdistua hyvin monenlaisiin asioihin maatilayrityksessä. Tavoitteena on sujuvampi työnteko, työhyvinvoinnin parantaminen ja arjen hallinta.
Viljelymuistiinpanot ovat tuttua kauraa, mutta on hyvä keino kirjata ylös muutoinkin työpäivien sisältöä ja työhön liittyviä havaintoja. Viikoittainen havainnointi voi riittää, mutta omaan muistiin ei kannata luottaa kovin kauaa. Kukapa ei tunnistaisi tilannetta, että keväällä löytyy syksyllä katkennut äkeen piikki, jonka korvaajan oli ajatellut tilata lokakuussa.
Erityisesti työhuippujen aikaan sattuu ja tapahtuu jatkuvasti, eikä kaikkea voi mitenkään muistaa. Listat helpottavat tulevaan valmistautumista.
Havaintojen dokumentoinnin voi tehdä monin tavoin – puhelimella, kameralla tai kynällä. Kalenteri ja kynä keittiön pöydällä on konkreettinen tapa pitää asia mielessä, sillä kiireisinkin yrittäjä pysähtyy niiden ääreen hetkittäin. Itselleen voi lähettää esimerkiksi kuva- tai ääniviestejä. Havaintoja voi tallentaa mikrofonilla ja muuttaa tekstiksi erilaisilla sovelluksilla.
Vaikka havaintoja olisi kirjattu ylös useampaan paikkaan, kauden päätteeksi muistiinpanot kootaan yhteen.
Listalta löytyy monenlaisia asioita, jotka asetetaan tärkeysjärjestykseen. Sitten valitaan ne, joihin ensin käydään käsiksi.
Vaikka muistiinpanojen tai päiväkirjatyyppisten havaintojen kirjaaminen tuntuisi alkuun kankealta, tavoitteena on tehdä kirjaamisesta rutiini. Siitä ei kannata lannistua, jos välillä jää viikko kokonaan tyhjäksi, sillä uuden rutiinin opettelu vaatii toistoja. Lopulta työssään alkaa myös kiinnittää huomiota asioihin, joita haluaa korjata, ja silloin kirjaamisen muistaa helpommin.
Priorisoinnin kannalta on oleellista jaotella asiat heti korjattaviin ja niihin, joiden korjaamisen voi rauhassa hoitaa myöhemmin.
Päivittäisten hoidettavien asioiden kirjaaminen listalle vähentää aivoihin kohdistuvaa rasitusta, mikä helpottaa työntekoa, kun työmuistissa eivät pyöri kaikki keskeneräiset ja huomiota vaativat asiat. Silloin keskittyminen varsinaiseen tehtävään parantuu.
Työnteon keskeyttäviä tekijöitä on muutenkin paljon, siksi kannattaa kaikin tavoin järjestää itselleen ja aivoilleen työrauhaa keskittyä siihen, mitä kulloinkin on tekemässä.
Aina toisinaan sama asia voi jäädä listalle pitkäksi aikaa, mutta se on inhimillistä. Vanhoihin muistiinpanoihin palaamalla voi myös huomata, miten monia asioita on jo saanut parannettua. Täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa, mutta suunnitelmallinen kehittäminen motivoi. Ennakoinnin avulla työpäivät rauhoittuvat ja stressin hallinta helpottuu. Listojen avulla helpottuu myös seuraavaan työvaiheeseen valmistautuminen.
Omasta työstään löytää melko helposti esimerkiksi kolme kaikkein pahinta stressin aiheuttajaa tai asiaa, jotka eivät todellakaan toimi. Tällainen lista voi olla hyvin henkilökohtainen, mutta rehellinen havainnointi auttaa puuttumaan ja ratkaisemaan ongelmia. Stressaavimpien asioiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen helpottaa arkea ja motivoi eteenpäin.
Epäkohdilla voi olla taloudellista merkitystä tai ne voivat olla asioita, jotka rasittavat päivittäisessä arjessa. Arkisten ongelmien ratkaisu parantaa työhyvinvointia ja jaksamista, mikä antaa voimaa huolehtia myös toimistotöistä säännöllisesti. Sujuvan työpäivän jälkeen aikaa jää talouden seurantaan ja vapaille hetkille, jotka ovat elintärkeitä jaksamisen kannalta. Hyvinvoiva yrittäjä on yrityksensä tärkein voimavara.
Tavanomainen aikavaras maatalousyrityksissä on etsiminen. Milloin on hukassa mitäkin, ja puuttuvaa nippeliä on etsittävä kymmenen aarin alalta. Etsimiseen kuluu turhaan aikaa. Havainnointi auttaa huomaamaan myös tällaisia turhauttavia epäkohtia. Työajan hallinta tuotannossa on tärkeää, mutta huomiota vaativat asiat voivat olla silti pieniä, kuten työkalujen palauttaminen paikoilleen.
Uudistusten ei tarvitse maksaa paljon eikä niiden tarvitse olla rakettitiedettä. Riittää, että tarkkaavaisuudesta ja dokumentoinnista tulee rutiini ja havaintojen pohjalta tekee korjauksia ja muuttaa työtapojaan.
"Sujuva arki, parempi työmotivaatio" voisi olla kehittävän yrittäjän motto.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Monen osakkaan maatilalla työhyvinvointia edistävät vastuun, päätöksenteon, käytännön töiden ja ajatusten jakaminen. Myös vapaapäiville löytyy sijainen.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Pusulassa kokeillaan uudenlaista tapaa hoitaa metsää. Yksilökohtaisessa metsänhoidossa säästetään aarin elinvoimaisin puu ja raivataan tilaa sille ja sen seuraajalle. Tuomas Mattila on jakanut tilansa metsän blokkeihin, jotka käsitellään yksi kerrallaan 15 vuoden kiertoajalla.
Asumme heimojen vedenjakajalla, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jotenkin kuitenkin tuntuu, että semmoinen positiivisessa mielessä savolainen, hieman rennompi asenne elämään, puskee yhä enemmän läpi. Länsisuomalaiseen verenperintöön mielestäni kuuluu enemmän tarve pitää paikat siistinä, rivit suorina, kaikki hallinnassa, ojennuksessa ja tiptop. Itäisemmässä Suomessa luonto pursuilee ja hersyilee kivisten peltotilkkujen ja pihamaiden pientareilla huomattavasti enemmän valtoimenaan ja vähemmän
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennusluvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilukeskuksen ääreltä ja
