Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Hyvistä sadoista huolimatta kasvintuotannon kannattavuudessa on tänä vuonna toivomisen varaa. Hintojen kiinnittäminen etukäteen ja muiden kuin ylituotantolajien viljely voisi parantaa kannattavuutta.
– Jos keväällä esimerkiksi kevätvehnän hinnaksi olisi kiinnittänyt 210 euroa tonnilta, plussatulokseen olisi tarvittu 4,6 tonnin sato hehtaarilta. Tämän satotason moni saavutti viime kesänä. Syksyn markkinahinnoilla satovaatimus positiiviseen tulokseen oli 5,5 tonnia hehtaarilta, toteaa ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Sari Peltonen.
Peltosen mukaan tänäkin vuonna öljy- ja erikoiskasvit, kuten herne, kumina ja sokerijuurikas, paransivat monen tilan taloudellista tulosta. Herne tosin kärsi paikoin sateista, mutta vastaavasti kuivista alkukesistä usein kärsivä härkäpapu onnistui hyvin.
Normaalisti kuiva alkukesä vaihtui monin paikoin edellisiin kesiin verrattuna viileään ja paikoin liiankin sateiseen säähän. Esimerkiksi yleensä alkukesän kuivuudesta kärsivässä Kaakkois-Suomessa kesäkuu oli hyvin sateinen. Ilmatieteen laitoksen Lappeenrannan sääasemalla vettä tuli lähes 150 millimetriä, joka ylittää reilusti vertailukauden 1990–2020 kesäkuun maksimisademäärän, 101 milliä.
Maan rakenteen ja salaojituksen toimivuus korostui tänä vuonna. Etenkin ohra reagoi nopeasti märkään maahan. Satotappiot voivat olla merkittäviä, vaikka varsinaisia lammikoita ei pellolla näkyisikään.
Jos pellot sietivät sateet, alkukesän viileä sää suosi muuten viljojen kasvua. Tämä näkyi viimevuotista suurempina hehtaarisatoina. Viljojen kehitys hidastuu viileässä säässä, jolloin niillä on aikaa kehittää enemmän versoja ja suurempia tähkiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Sertifioitu siemen maksaa itsensä takaisin jo pienellä sadonlisällä, mutta myös tilan oma siemen voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto huolellisesti kunnostettuna. Laskelmaesimerkki vertailee, kumpi kannattaa. Kylvösiemenen pitää aina olla puhdasta, tervettä ja hyvin itävää.
Korialaisella Heikkilän tilalla kasvinviljelyn rinnalle on haettu myös muita tuotantomuotoja. Kauralyhteiden valmistus ja kaniheinän myynti tuovat lisää euroja viivan alle. Niistä kertyy yli puolet tilan liikevaihdosta.
Neuvontatyö on yhä kokonaisvaltaisempaa, sanoo viljavuusnäytteitä ottava sekä viljelysuunnittelua ja neuvontaa tekevä Teemu Pakonen. Hän viljelee itsekin siemenperunaa ja -viljaa sukutilallaan Tyrnävällä ja on innostunut täsmäviljelystä.
Huittislainen Jere Lindroos on urakoinut kesällä maatalousdroonilla piensiemenkylvöstä lannoitukseen ja kasvihuoneiden varjostukseen. Drooniavusteisen lentolevityspalvelun kysyntä näyttäisi kasvavan.
Siementila Salolla käynnistyi uusi aikakausi, kun nuori sukupolvi tuli mukaan omistajaksi. Järkevä työnjako keventää kaikkien työtaakkaa ja mahdollistaa kasvun. Oma viljely on monipuolista ja koetoimintaakin harjoitetaan, tällä kasvukaudella tilan pelloilla oli tuhatkunta koeruutua.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
