Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Hyvistä sadoista huolimatta kasvintuotannon kannattavuudessa on tänä vuonna toivomisen varaa. Hintojen kiinnittäminen etukäteen ja muiden kuin ylituotantolajien viljely voisi parantaa kannattavuutta.
– Jos keväällä esimerkiksi kevätvehnän hinnaksi olisi kiinnittänyt 210 euroa tonnilta, plussatulokseen olisi tarvittu 4,6 tonnin sato hehtaarilta. Tämän satotason moni saavutti viime kesänä. Syksyn markkinahinnoilla satovaatimus positiiviseen tulokseen oli 5,5 tonnia hehtaarilta, toteaa ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Sari Peltonen.
Peltosen mukaan tänäkin vuonna öljy- ja erikoiskasvit, kuten herne, kumina ja sokerijuurikas, paransivat monen tilan taloudellista tulosta. Herne tosin kärsi paikoin sateista, mutta vastaavasti kuivista alkukesistä usein kärsivä härkäpapu onnistui hyvin.
Normaalisti kuiva alkukesä vaihtui monin paikoin edellisiin kesiin verrattuna viileään ja paikoin liiankin sateiseen säähän. Esimerkiksi yleensä alkukesän kuivuudesta kärsivässä Kaakkois-Suomessa kesäkuu oli hyvin sateinen. Ilmatieteen laitoksen Lappeenrannan sääasemalla vettä tuli lähes 150 millimetriä, joka ylittää reilusti vertailukauden 1990–2020 kesäkuun maksimisademäärän, 101 milliä.
Maan rakenteen ja salaojituksen toimivuus korostui tänä vuonna. Etenkin ohra reagoi nopeasti märkään maahan. Satotappiot voivat olla merkittäviä, vaikka varsinaisia lammikoita ei pellolla näkyisikään.
Jos pellot sietivät sateet, alkukesän viileä sää suosi muuten viljojen kasvua. Tämä näkyi viimevuotista suurempina hehtaarisatoina. Viljojen kehitys hidastuu viileässä säässä, jolloin niillä on aikaa kehittää enemmän versoja ja suurempia tähkiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Lokakuussa järjestetyt Maatalouskonemessut tarjosivat jälleen katsauksen alan uutuuksiin koneista kasvilajikkeisiin. Kiinnostusta messujen tarjontaa kohtaan riitti, ja väkeä oli liikkeellä suunnilleen yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten. Kiinnostus uusiin koneisiin ei kuitenkaan ole näkynyt konekaupassa. Viime vuodet ovat olleet varsin hiljaisia, kun tiukka taloustilanne on saanut itse kunkin miettimään hankintoja tarkkaan. Konekaupan verkkaisuus ei kuitenkaan tarkoita,…
Sastamalalainen Junttilan Tila Oy kulkee kylvösiemenkaupassa omia polkujaan. Yrityksessä tehdään nopeita ja rohkeita päätöksiä.
Pihallamme kulkee pipopäinen mies. Pipo on oranssi ja likainen. Päällään miehellä on tuulihousut ja villapaita, nekin pölyiset ja öljytahraiset. Työkenkien soljet läpsyttävät aukinaisina. Miehen ilme on rauhallisen päättäväinen. Pieni hymynkare kertoo kaiken olevan hyvin. Hän hakee portailta unohtuneen puhelimen ja astelee takaisin traktoriin. Askel on keveä. Traktori käynnistyy ja katoaa kärry perässään jonnekin ladon suuntaan.…
Tuusulalaisen Jouko Marttilan metsänhoitoa eivät ideologiat nuotita. – Hoidan metsiäni luonnon, kasvupaikan ja puuston rakenteen ehdoilla, en jonkun ideologian innostamana tai pakottamana, mies painottaa.
Maatilan arjessa päätöksenteko on jatkuvaa. Parhaat ratkaisut syntyvät, kun yrittäjä sovittaa yhteen sekä omat että tilan tarpeet. Talouden ja tavoitteiden lisäksi valintoihin vaikuttavat yrittäjän arvot, voimavarat ja elämäntilanne. Niiden tunnistaminen selkeyttää päätöksentekoa ja auttaa rakentamaan tilan tulevaisuutta.
Maatalouden urakoitsijat kärsivät mobiiliyhteyksien häiriöistä sekä paikannuksen epätarkkuudesta. Kysyimme vahtolaiselta urakoitsijalta, miten hän on ratkaissut ongelmat.
