Kierrätyslannoitteita testaavassa Hykerrys-viljelykokeessa päästiin puimaan rukiit elokuun 17. päivänä. Sadot näyttävät lupaavilta ja eroja näyttää tulevan eri kierrätyslannoitteiden välille.
Kaikki Hykerrys-kokeen Reetta-rukiit talvehtivat onnistuneesti ja kasvustot ovat olleet koko kesän mukavan näköisiä. Kasvunsäädettä niille ei ruiskutettu, ja siksi ruis oli myös pitkää. Lakoutumista ei juuri tapahtunut.
Soilfoodin Kotkan ravinnekuidulla lannoitettu ruis jäi syksyllä harvaksi ja syyksi pääteltiin liian pian levityksen jälkeen tapahtunutta kylvöä. Ravinnekuidun hajoaminen oli vienyt typen maasta eikä sitä riittänyt enää rukiille. Vastaavaa ongelmaa ei ollut saman yhtiön toisella tuotteella, Hämeenlinnan maanparannuslannoksella lannoitetulla lohkolla. Se näytti toimivan erinomaisesti.
Ruisviljelyksistä edukseen ovat erottuneet koko ajan juuri Soilfoodin Hämeenlinnan maanparannuslannoksella sekä HSY:n komposteilla syksyllä lannoitetut kasvustot.
Soilfoodin tuotteista Kotkan ravinnekuitu sopii myös luomutilojen käyttöön, mutta Hämeenlinnan maanparannuslannos ei enää nykyisin. Kotkan ravinnekuitu tulee paperitehtaalta nestepakkauskartonkien valmistuksen sivutuotteena. Hämeenlinnan maanparannuslannos taas tulee St1-energiayhtiön etanolia tuottavalta kuivamädätyslaitokselta. Tällä hetkellä siellä yhtenä raaka-aineena käytetään soijaleikettä, jonka muuntogeenisyys estää lannoksen luomukelpoisuuden.
Rukiin kevätlannoitukseen Soilfood käytti virolahtelaista luomuhyväksyttyä Kaakon ravinnelietettä. Lietemäinen mädätysjäännös tulee Haminan energian kuivamädätyslaitokselta, joka tuottaa biokaasua nurmesta, kaupan biojätteestä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. Syksyllä Kotkan ravinnekuitua saanut lohko sai sitä reilummin, niin että liukoista typpeä meni reilut 70 kiloa. Hämeenlinnan maanparannuslannoksella lannoitetulle rukiille ravinnelietettä ja samalla typpeä annettiin noin puolet vähemmän.
Ecolanin lihaluujauhopohjaiset Agra-lannoitteet ja virolaisen Tuhala Bion valmistama kastematokomposti ja siitä tehty nestemäinen kasvustimulaattori ovat kaikki täysin luomukelpoisia lannoitteita. Agra-lannoitteet myytiin aiemmin Viljo-nimellä ja niitä valmisti Honkajoki Oy.
Hykerrys-kokeen virolainen osanottaja Tuhala Bio lannoitti ruislohkonsa viime syksynä levittämällä peltoon kastematokompostia neljä tonnia hehtaarille. Tämän lisäksi siemenet peitattiin kasvustimulaattoriliuoksella. Keväällä pellolle laitettiin ainoastaan kasvustimulaattoriliuosta. Liuoksen mitatut ravinnemäärät ovat häviävän pieniä, joten Tuhala Bion ruis ei saanut keväällä paljonkaan typpeä, fosforia ja kaliumia. Syksyn kompostilannoituksessa kokonaistyppimäärä oli noin 30 kiloa, fosforia 10 ja kaliumia 33 kiloa hehtaarille. Liukoisen typen osuus on vielä pienempi.
Ecolan oli myös säästeliäs typen käyttäjä. Syksyllä ruis sai 30 kiloa typpeä ja keväällä liukoista typpeä meni peltoon vajaat 14 kiloa hehtaarille. Lisäksi Ecolanilla on lohkot, joille Agraa ja samalla typpeä ei ole annettu keväällä ollenkaan. Niille on annettu turkkilaista mikrobivalmistetta, jossa olevien mikrobien tarkoitus on liuottaa maaperän typpeä kasvin käyttöön.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) lannoitti ruista syksyllä useammalla eri tavalla. Biojäte-, biokuitu- ja maanparannuskomposteja levitettiin kaikkia omille lohkoilleen noin 18 tonnia hehtaarille. Keväällä lannoitus tehtiin ammoniumsulfaatilla. 380 kiloa hehtaarilla tarkoitti 76 kiloa liukoista typpeä. Ammoniumsulfaatissa on 21 prosenttia rikkiä, joten peltoon meni sitäkin varsin reipas määrä. Sulfaattirikki ei sitoudu maahan, joten mitään riskiä sen kertymisestä ei ole. HSY:llä ei toistaiseksi ole omaa ammoniumsulfaatin tuotantoa, joten he käyttävät toisen osallistujan Soilfoodin myymää ammoniumsulfaattia.
HSY:n kompostituotteissa on runsaasti fosforia. HSY:n hykerrysjoukkueen kapteenin Mikko Wäänäsen mukaan siitä korkeintaan 15–20 prosenttia on liukoista fosforia. Tämä ei mene ihan yksiin ympäristökorvauksen ehtojen kanssa, koska niiden mukaan 60 prosenttia kokonaisfosforista on huomioitava ravinteiden laskennassa. Fosforirajat tulevatkin helposti vastaan, kun käyttää kompostituotteita.
HSY:n reseptit rukiin viljelyyn näyttävät toimivilta. Kasvustot ovat olleet alusta asti rehevän näköiset. Tämä ei ole mikään yllätys Wäänäselle, jolla on tuotteistaan pitkä kokemus. Kaikkiaan maanparannuskompostia on tehty jo 25 vuotta. Se on sekoitus puhdistamolietteestä ja turpeesta, joita on kompostoitu vähintään puoli vuotta. Koska kyseessä on puhdistamolietepohjainen tuote, sitä ei ole hyväksytty luomuviljelyssä.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Suholan tila siirtyi gluteenittomaan viljelyyn 30 vuotta sitten. Pioneerityö erikoistuotteiden parissa vei mennessään ja sivuelinkeino kasvoi maatalouden ohi Etelä-Savon perukoilla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
